sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Amerikkalaisten hulluimmat muulinkoulutusvinkit

Ostin joskus pari vuotta sitten oikein mainion kirjan, The Mule Behaviour Problem Solver, jossa kuusi maankuulua yhdysvaltalaista muulinkouluttajaa jakavat neuvojaan erilaisiin ongelmiin. Meredith Hodges on näistä itselleni tutuin, sillä hän on kirjoittanut paljon tekstejä myös aaseista. Steve Edwards on seuraavaksi tutuin, mutta ei aina hyvässä mielessä. Muut kouluttajat ovat nimeltä tuttuja Facebookin muuliryhmistä, mutta nämä kaksi ensin mainittua tuottavat eniten ilmaista materiaalia ja ovat sen takia tutumpia.

Yhdysvalloissa on lisäksi paljon kouluttajia, jotka pitävät klinikoita eri puolilla maata ja ovat sitä kautta tuttuja. Esimerkiksi Ty Evans pitää paljon klinikoita ja hänen Facebook-sivullaan on paljon materiaalia klinikoilta. Meredith on varmasti tuotteistanut tietonsa kaikista parhaiten ja paketoinut mukavasti dvd-levyjen muotoon. Hän on myös ainut, joka käyttää runsaasti positiivista vahvistamista muulien kanssa. Se on muuten vielä ihan uusi juttu redneckien keskuudessa, suurin osa muuleista koulutetaan nimittäin ihan vain pakolla, väsyttämällä ja floodaamalla.

Noniin, sitten näihin muulinkoulutusvinkkeihin. En muuten yhtään ihmettele miksi näitä jaetaan nimenomaan muulinomistajille. Vain muulinomistajalle voi tulla tällaiset niksit mieleen.

Muuli lähtee kävelemään selkäännousussa


Laita sen jalkaan "humble hobble" eli sido sen toinen etujalka koukkuun. Tee maastakäsittelyä niin että muuli joutuu liikkumaan kolmella jalalla ja jos se ei siltikään seiso selkäännousussa, laita yksi jalka koukkuun ja nouse sitten ja lähde maastoon. Pian muuli oppii että paikoillaan seisominen on parempi ratkaisu.

Vinkin tarjosivat Chris & Kelli French
Humble hobble

Muuli ei anna koskea korviinsa


Muulilla on yleensä kaksi syytä, miksi se ei anna koskea korviinsa. Niissä voi olla täitä tai punkkeja ja korvat ovat kipeät. Tai sitten muulilla on käytetty huonosti sopivia varusteita, eikä se halua että sille puetaan suitset eikä sen takia laske päätä tai anna koskea korviinsa. Jos siellä on hyönteisiä tai korvia pitäisi hoitaa korvatipoilla, mutta muuli ei anna koskea sinne, on sen korviin jotenkin päästävä. Tai muuli on voinut aiemmin olla kipeä korvistaan, mutta sille on jäänyt tavaksi nostaa päätään ja kiskoa korvat pois. Aiemmin epäsopivat varusteet on voitu korvat sopivilla, mutta muuli ei sitä vielä tiedä eikä anna koskea.

Tämä ratkaistaan niin että muulille annetaan muuta mietittävää jolloin korvat saadaan putsattua nopeasti tai suitset saadaan nopeasti päähän jolloin muuli ei ehdi rimpuilla eikä asiasta tule turhan suurta numeroa. Muulille laitetaan huulipuristin.

Huulipuristimella voidaan korjata monia ongelmia. Sitä pidetään päällä vain vähän aikaa, maksimissaan minuutti. Sen aikana kosketellaan korviin. Muulin tulee olla paikoillaan koko ajan. Lopuksi pääsee palkinnoksi eroon huulipuristimesta ja se oppii että korviin koskeminen ei ollutkaan niin paha juttu.

Huulipuristimesta vinkkasivat Red & Julie Wycoff

Huulipuristin, joka ei tarvitse toista ihmistä pitelemään sitä samalla.

Naruriimun paikka muulilla ja come along hitch


Naruriimu puetaan muulille paljon alemmas kuin hevoselle, sillä muuli on herkkä turvastaan, ei suustaan kuten hevoset. Muulia ei siis hallita kuolaimilla ollenkaan, vaan liian alhaalla turvalla olevalla naruriimulla. Kun muuli toimii naruriimussa ollessaan väärin, tuntee se inhottavaa tunnetta eri puolilla päätään. Jos se pakittaa, tuntuu se pahalta niskasta ja jos se rynnii eteen, tuntuvat turvalla olevat solmut pahalta. Moni muuli ja aasi ei kunnioita riimujaan koska riimut on säädetty huonosti eivätkä ne tee eläimen oloa tukalaksi silloin, kun eläin painaa riimua vasten.

Steve Edwardsilla on myös työkalu tuhmille muuleille, se on köysi, josta solmitaan muulin päähän "come along hitch". Siitä kun tempoo niin pahinkin rykijä talttuu. Steven tapa on että ask - telling - demand, eli ensiin pyydetään nätisti, sitten kovemmin ja lopuksi rynkytetään kovaa.

Toimintaperiaate ja come along hitch tulee erittäin selväksi tällä videolla. Siinä kerrotaan myös millä korkeudella tämän narun ja naruriimun tulisi olla.


Muulivarsa jumittaa talutuksessa


Aasit ovat hyviä ja kärsivällisiä apureita kun muulivarsoja opetetaan liikkumaan ja myötäämään samalla paineelle. Kiinnitä muulivarsa riimusta aasin riimuun sen pituisella narulla että muuli on koko ajan suunnilleen aasin lavan kohdalla. Naru ei siis saa olla kovin pitkä. Tee tämä vain turvallisessa aitauksessa, ei siis piikkilankatarhassa. Parin päivän kuluttua varsa suhtautuu talutukseen todella myönteisesti.

Tästä perinteisestä tavasta muistutti Cindy K. Roberts.

Vanhempia muuleja totutetaan talutukseen sitomalla ne traktorin perään. Selkään voi lisäksi laittaa satulan ja satulan sivuille voi laittaa roikkumaan ämpärit täynnä kiviä. Tottuu samalla liikkeeseen ja painoon selässään ja kyljissään. Alla on video myös siitä. Lisäsin videon postaukseen julkaisun jälkeen, 12.6. kun satuin löytämään sen Instagramista.
Kuvassa taitaa olla hevosvarsa aasissa kiinni. Aaseja nimittäin käytetään niidenkin kanssa.

Muuli nostaa ratsastaessa pään ylös ja häipyy


Muuleilla voidaan käyttää martingaalia estämässä pään nousu. On olemassa jopa erityisesti muuleille suunniteltu "mule riders martingale", joka toimii samaan tapaan kuin thiedemanit, eli käteen tulee vain yhdet ohjat. Luulin ettei kankikuolainten kanssa voisi käyttää tällaista, mutta näköjään voidaan, kunhan se jätetään varmasti löysälle kuten kuvassa [sarkasmi].

Paras kuolain on Max Harshan kuolain (kuvassa), jossa on pieni kielentila ja rautalenkki turvan yli, eli se toimii muulissa kahdella tapaa, painaa turvasta ja suusta pidättäessä. Se on siis mukana hackamore, mutta turvan päällä olevaa osaa ei ole mukavasti pehmustettu vaan se on ohutta rautaa. Kuvassa oleva on tosin näköjään vuorattu nahalla.

Koskan Yhdysvalloissa nyt vaan ratsastetaan westerniä suurimmaksi osaksi, suositellaan muuleillekin pelkästään erilaisia kankikuolaimia. Kielentilallinen on paras, koska se pakottaa muulin luotiviivalle. Pidättäessä kielentila osuu muulin kitalakeen.

Vinkit martingalista ja kuolaimesta antoivat Red ja Julia Wycoff
Martingaali


Muuli ei seiso kiinni sidottuna paikoillaan


Pihaan voidaan rakentaa kätevä patience pole, joka on pitkä pystytolppa, jonka päässä on pyörivä vaakatasossa oleva tanko. Muuli sidotaan tankoon ja jätetään paikoilleen. Se kokeilee siinä kaikenlaista, kierii, hyppii pystyyn ja potkii. Voi vaatia jopa 12 tunnin seisottamisen ennen kuin muuli seisoo rauhallisesti. Silloin se haetaan pois ja päästetään syömään tai kavereiden kanssa. Sitä ei saa jättää valvomatta, ainakaan kovin pitkiksi aikaa.

Tällä tavalla muulia voidaan vierottaa myös läheisriippuvuudesta. Se jätetään yksin kiinni niin pitkäksi aikaa kun se rauhoittuu. Silloin se pääsee muiden muulien tai hevosten luokse.



Kirjassa on toki paljon sellaisiakin neuvoja, joita Suomessa käytetään mielellään. Totutetaan muuleja erilaisiin asioihin pitkän kaavan mukaan ja nätistiä ja muistutetaan että siellä selässä ei saa hytkyä ja ottaa tukea ohjista, silloin muuli saattaa kieltäytyä liikkumasta. Satulan tulee olla tarpeeksi takana eikä lapojen päällä kuten se monissa kirjankin kuvissa oli. Että on siinä suurin osa asiasta sellaista mitä ei Suomessa ainakaan vielä ole tyrmätty eläintenkouluttajien toimesta.

Ei tämä nyt ehkä ihan sitä muuliwayta ole mitä itse haluan toteuttaa, mutta kun kauhistellaan aina jenkkien brutaaleja ja vanhanaikaisia tapoja, kannattaa muistaa että siellä jos jossain on sitä horsemanshippiä ja toimivia eläimiä. Toisaalta pitää muistaa että siellä on muuliainesta niin paljon, että kaikenmaailman Espanjan ihmeistä ei edes tarvitse yrittää saada peliä, joku kill pen siitä mielellään sen pari sataa maksaa ja myy Meksikoon makkaraksi.

Ei kommentteja

Lähetä kommentti