perjantai 2. kesäkuuta 2017

Muulin muutos Blue Chipin ja luonnollisen E-vitamiinin jälkeen

Muuli on syönyt nyt vuoden verran Blue Chipin täysrehua. Olen syöttänyt sille kahta eri mallia, Nativea ja Lami-Lightia. Olen joutunut vaihtelemaan rehua saatavuuden takia, sillä Hippodomessa ei aina ole ollut Nativea saatavilla. Sitä syöttäisin mielummin. Nämä kaksi rehua ovat kuitenkin todella lähellä toisiaan, joten en usko että sillä on vaikutusta nyt nähtäviin lopputuloksiin. Muulin syöttömäärä on 350 grammaa vuorokaudessa joka on 5 desilitraa.

Syksyllä kuvioihin tuli lisäksi mukaan Vetcaren luonnollisessa muodossa oleva E-vitamiini. Tuon ensimmäisen pikkupollon se sai yhden painalluksen päivässä ja kun noin kuukausi sitten ostin uuden ison pullon, alkoi se saada kaksi painallusta.

Näiden ruokien lisäksi Muuli on syönyt kuurina ruusunmarjaa ja nyt se syö nokkosta. Lisäksi se sai talven ajan soijarouhetta. Se on saanut syksystä lähtien myös pellavarouhetta puoli desiä päivässä kuumaan veteen turvotettuna. Ruokinnasta olen kertonut tarkemmin tässä joulukuisessa postauksessa.

Luonnollisesa muodossa oleva E-vitamiini on kovassa nosteessa tällä hetkellä (lähde: Facebookin hevosryhmät) ja sitä suositellaan kaikkiin vaivoihin laidunkauden ulkopuolella. Ihmettelen kovasti miten on ennen selvitty kun säilötyn heinän e-vitamiini haihtuu taivaantuuliin viimeistään jouluun mennessä ja hevoset saavat sitä seuraavan kerran laidunkauden alkaessa. Kuka nyt onkaan laitumella ja kuka ei. Muuli nimittäin ei ole.

Muulihan on syntynyt Espanjassa ja on tullut Suomeen helmikuussa 2016. En tiedä, mutta arvelen, että sen ruokinta on perustunut oljen varaan eikä se ole saanut mistään purkista mitään ekstraa Espanjassa. Helmikuusta toukokuun loppuun annoin sille tallilla käydessäni muutaman desin jotain Racingin kivennäistä, joka nyt sattui kuulumaan tallivuokraan. Sen lisäksi se oli vapaalla heinällä ja se sai muutaman kerran päivässä kuivaa heinää. Ruokinta oli siis hyvin pelkistettyä eikä perustunut minkään valtakunnan analyyseille.

Nyt onkin hyvä hetki vertailla vuoden takaisia kuvia tähän päivään. Blue Chipin ryhmässä on nimittäin tapana postailla talvikuvia ja kesäkuvia ja ihmetellä suureen ääneen kuinka iso muutos juuri tämän rehun ansiosta on tapahtunut. Minulla on nyt tarjolla sentään vuoden välein otettuja kuvia.
Toukokuu 2016. Kuva: Katri Määttänen
Toukokuu 2017. Tästä kuvasta näkee kuinka loimen pitäminen on hillinnut karvankasvua selästä ja kyljistä kun mahan alla on pidempää ruskeaa karvaa. Kuva: Emmi Jormanainen
Karvan laadun pitäisi olla erinomaista ja talvikarvan olisi pitänyt pudota jo aikoja sitten paljastaen alta uusi upeana kiiltelevä kesäkarva. Talvikarvankin pitäisi olla kiiltelevä läpi koko talven. Muulin talvikarva oli kyllä hyvänlaista suunnilleen tammikuuhun saakka. Sen jälkeen karva alkoi muuttua ylipitkäksi ja aika elottomaksi. Värikin vaihtui ruskeaksi. Jouluun saakka Muulin talvikarvan väri oli paljon tummempi, melkein musta.

Muuli oli vuosi sitten keväällä hyvin ruskea kun vanha talvikarva oli jo muuttunut ruskeaksi ja hieman höttöiseksi. Se eleli tuolloin pihatossa, joten tietenkin karva pysyi pidempään päällä kuin nyt, kun sitä on loimitettu ihan hevosten tapaan.

Tässä on alla kaksi kuvaa vuoden välein. Ensimmäisessä paistaa aurinko, jolloin karva näyttää todella ruskealta ja alemmassa ei paista. Miettikää "kehityskuvia" katsellessanne että valollakin on todella paljon tekemistä sen kanssa, miltä eläin näyttää. Tuoreemmassa kuvassa, jossa ei paista aurinko, Muuli on paljon tummempi ja harmaampi. Oikeassa elämässä se on yhtä ruskea kuin mitä se oli vuosi sitten. Olen pahoillani etten saanut otettua aurinkoisen sään verrokkikuvia tänä vuonna.

Kuvista näkee kuinka karva on alkanut vaihtua päästä ja lavoilta. Yritin raapia talvikarvaa irti EquiGroomerilla jo vuosi sitten, mutta huonolla menestyksellä. Sellainen ero tässä on siis tapahtunut, että kun vuosi sitten Muuli tiputti talvikarvan omaan tahtiinsa eikä EquiGroomeriin jäänyt mitään, niin tänä keväänä Muulista irtosi kyseisellä työkalulla karvaa heti kun aurinko alkoi maaliskuussa lämmittää. Karvaa ei kuitenkaan lähtenyt välttämättä ollenkaan seuraavana päivänä ja edelleen Muuli on melko talvikarvainen. Eli aivan kuten vuosi sitten.
Toukokuu 2017. Kuva: Emmi Jormanainen

Toukokuu 2016.
Toukokuu 2016. Talvikarva lähti ensimmäisenä irtoamaan lapojen seudulta. Siitä se lähti ensimmäisenä tänäkin keväänä.
Kaviomateriaali ei ole muuttunut vuodessa mihinkään vaikka juuri nythän sen pitäisi olla jollakin tapaa parempaa kuin vuosi sitten kun uutta rehua on syötetty vuoden ajan. Ruokintamuutos ei tehnyt Muulin kavioihin raitoja. Koska raspaan kaviot itse, huomaisin jos niissä olisi radikaaleja muutoksia. Sellaisia ei kuitenkaan ole.

Muulin treenikunnon pitäisi olla parempi, mutta tähän en osaa ottaa kantaa koska se ei vieläkään ole missään kunnon treenissä. Treeni keskittyy lihasvoiman ja hien sijaan aivotoiminnan aktivoimiseen.
Muuli pudottaa talvikarvan myötä myös osan harjastaan. Tämä kuva on vuoden takaa kesäkuun alusta. Luulin tuolloin että se oli hangannut harjansa edellisen tallipaikan puiseen aitaan.
Muulin harja on melkein yhtä harvaa tällä hetkellä. Harjaa jää runsaasti harjaan kun sitä harjailee. Harja on tällä hetkellä vielä tuuheampi kuin vuoden takaisessa kuvassa mutta kovaa vauhtia ollaan menossa tuohon samaan tilanteeseen. Talvella tämä oli niin pörrö että alkoi kaartua molemmille puolille!
En siis voi sanoa että Blue Chip tai E-vitamiini olisi tehnyt ihmeitä Muulille, mutta en väitä vastaan etteivätkö ne olisi hyviä ja hyödyllisiä aineita. Tämä postaus ei tarkoita sitä että lopettaisin niiden syötön, päin vastoin, samalla tavalla jatketaan edelleenkin! Muuli ei ole reagoinut kumpaankaan mitenkään negatiivisesti ja se näyttää ihan hyvältä. Se on lihonut tai saanut massaa ja tietenkin rotevoitunut, kuten tämän ikäisen eläimen kuuluukin. Se olisi tehnyt niin jollain muullakin rehulla.

Hevosenomistajat tuntuvat vaihtelevan rehumerkkiä kuin sukkiaan. Säkki sitä ja säkki tätä. Oikeasti vasta puolen vuoden tai vuoden syötön jälkeen voi sanoa että onko rehussa ollut jotain eroa toiseen. Kuuluuko rehun ylipäätään tehdä mitään ihmeitä vai vaan ylläpitää normaalia kasvua ja korjata heinän puutteita? Jos oikeasti haluaisi hifistellä, pitäisi jokainen lisäaine antaa omasta purkistaan ja analysoida jokainen heinäerä, joka tallille tulee.

Minä jatkan näillä rehuilla ja toivon ettei minua sekoiteta niihin rehu-uskovaisiin, jotka vannovat vain yhden merkin nimeen. Kun nyt tulin kaverin suosituksesta tätä rehua syöttämään ja se näyttää sopivan, miksi vaihtaisin pois. Jos olisin alusta saakka syöttänyt jollain toisella rehulla, syöttelisin sitä varmaan edelleen mielelläni sen enempää huutelematta.

Tai no, on yksi aasirehu, joka on kehitetty Englannissa. Se on hyvin samantapainen kuin Blue Chipit, eli kehitetty alkukantaisille roduille. Siinä on vähän kaikkea mutta sen pitäisi kattaa kaikki aasin tarpeet jos se on noin muuten olkiruokinnalla. Jos TopSpecin rehuja alkaa ikinä saada Suomesta, niin silloin vaihdan rehun siihen. Siihen asti mennään Blue Chipillä koska miksi mennä hyvää vaihtamaan?

Ei kommentteja

Lähetä kommentti