tiistai 16. tammikuuta 2018

Muulin toinen viikko koulutuksessa

Nyt Muuli on ollut Sonkajärvellä kaksi viikkoa ja se on kesyyntynyt tosi paljon! Läheisriippuvuutta on, mutta ei suinkaan sen omaa uutta tarhakaveria kohtaan, vaan naapuritarhan Keniä.

Maanantai

 

Ensihetket yhdessä.
Muuli sai tarhakaveriksi Sannan paintruunan Dancerin, joka on kuulemma sellainen kaikkien kaveri. Osa hevosista kun saattaa olla hyvinkin aggreja muuleja ja aaseja kohtaan. Sanna lähetti myös kuvan, jossa nämä kaksi ovat saman joulukuusen kimpussa. Muuli ja Tuuli söivät harvemmin samalta kasalta, eivätkä todellakaan heti yhdistämisensä jälkeen, joten kuvan on oikeastaan aika liikuttava.

Alla on pätkä, jossa Dancer tutustuu Muulin takapäähän. Huomatkaa miten Muuli antaa pahaa öögaa perseennuolijalleen.

Muuli näyttää tosi isolta nyt, kun sen rinnalla on sen kokoisia hevosia. Kotitallilla Muuli on selkeästi pienin hevosyksilö.

Tiistai


Vaikka Muuli sai tarhakaverin, oli se silti hyvin kiintynyt naapuritarhan Keniin. Sanna lähetti videon, jossa Muulia hyvin selvästi ärsyttää, kun Sanna otti Kenin mukaansa ratsastusta varten. Onneksi aitaa on korotettu ja sähköistetty, niin Muuli pysyy tarhassa. Kyllähän se videolla hieman zoomailee, jos aidasta pääsisi ali, mutta onneksi se ei yritä mitään niin typerä.

Sanna kertoi myös, että Muuli on pomo Dancerille, sen huomaa myös yllä olevalta videolta, jossa Dancer väistää riekkuvaa Muulia ilman mitään vastaväitteitä. Muuli oli myös pukitellut tomerana Danceria kohti. Ensimmäist äkertaa pitkään aikaan Muuli on boss, viimeksi se sai syksyllä pomotella viikon ajan Tukkilan aasiparkoja. Sillä on myös välillä yritystä pomotella Tuulia, mutta lopulta nöyrtyy aina.

Viestiteltiin tarhakavereista, minun puolestani Muulin saa laittaa yhteen myös Kenin kanssa, vaikka se kuulemma onkin ruoka-aikaan sellainen ärsyttävä jallittaja. Muulillehan ei lisäliikunta ja nöyrtyminen ole yhtään pahasta!

Sain myös videon siitä, mitä Sanna on Muulin kanssa ensimmäisen viikon ajan treenannut.

Keskiviikko-lauantai


Muulin kanssa ei tehty mitään erityistä, Sanna oli talutellut sitä pihalla ja kentällä. Parin päivän ajan hänen isänsä oli tallivastaavana ja Muuli oli käyttäytynyt hienosti ja kulkenut tietenkin esimerkillisesti tallin ja tarhan välin.

Muuli ei ole kovin kiinnostunut tarhakaveristaan Dancerista, vaan pomottelee tätä mennentullen. Sen sijaan, se on hyvin kiinnostunut siitä, missä Ken on. Sanna suunnittelikin laittavansa ne yhteen seuraavana viikonloppuna, silloin Dancer pääsisi takaisin Giran kaveriksi ja kaikilla neljällä olisi tarhakaverit.

Sunnuntai


Sain ison läjän kuvia ja videoita sunnuntain treeneistä! Sannalla oli hovikuvaaja paikalla ottamassa kuvia ja videoita, kun Muuli sai satulan selkäänsä ensimmäisen kerran ja Sanna työsti sitä myös kentällä. Videoilta oli tosi hienoa nähdä, miten Muulille tekee hyvää, kun sitä käsittelee joku, jolla on oikeasti joku ajatus tekemisestä! Ajoitus on oikea ja Muuli voi luottaa siihen, että tän ihmisen kanssa on turvallista, vaikka se hyppiikin typerästi vieressä.




Sunnuntain videot ja kuvat otti Mervi, kiitos! Mervi kirjoittaa hevospiireittäin melko arasta ja henkilökohtaisestai asiasta, nimittäin omasta hevospelostaan. Hevospelkoa korjatakseen hän hankki itselleen Muulin poikakaverin, Kenin. Blogiin pääset tästä.

lauantai 13. tammikuuta 2018

Kulaani on nopein hevoseläin ja Suomessa niitä on enää yksi, Kamee


Tiesitkö, että kulaani on nopein hevoseläin? Tiedätkö edes mikä hitto on kulaani? No se on yksi aasianvilliaasilaji, luonnossa uhanalainen. Kesyaasi on jalostettu afrikanvilliaaseista, joten tämä kulaani ei ole millään tavalla voinut vaikuttaa Muulin todella nopeaan hätätilannepoistumiseen vaikka niin voisi helposti luulla.

Kävin joskus muutama vuosi sitten Korkeasaaressa haastattelemassa kulaaneista vastaavaa henkilöä. Tein mielestäni oikein oivallisen jutun Aasiyhdistyksen jäsenlehteen. Eläimiä oli tuolloin kaksi, Kamee ja Finlandia. Niitä oli kolmaskin, nuori ori, mutta kameli tappoi sen. Shit happens.
Onhan se nyt uljas!
Uutta nuorta oria ei Korkeasaareen hankittu ja nyt Finalndiakin on kuollut. Ei syönyt kipulääkkeitään ruuan seasta, joten oli ammuttava ja syötettävä leijonille. Ei sen voinut antaa kärsiäkään. Oikeasti en tiedä, että ammuttiinko se, eikai sitä siellä muiden eläinten keskellä ole ainakaan voitu ampua. Ja miksi sillä oli kupulääkkeet, johtui siitä, että sillä oli kaviovaivaa.

Käytiin syksyllä duunin kanssa ryhmäytymässä Korkeasaaressa. Päivä oli oikein kiva ja meitä kierrättänyt opas kertoi, ettei eläinten aitauksiin mennä koskaan samaan aikaan eläinten kanssa. Eli jos tarhoja siivotaan tai eläimille laitetaan ruokia valmiiksi, suljetaan eläimet siksi aikaa sisätiloihin tai toiseen tarhaan.

Hetken päästä jäin ihmettelemään kuinka pelottomasti kesätyöntekijä ajoi mönkkärillä kulaanin ja przewalskinhevosten terhaan, asetteli tuoretta pieniin kasoihin, antoi Poro-Eloa ja lähti. Että se siitä kesytyksestä. Tai siis siitä että "eläinten kanssa ei olla koskaan samaan aikaan tarhassa, koska emme halua että ne kesyyntyvät", kuten opas asian ilmaisi.

Omalla kohdallani opastettu kierros päättyi tähän, sillä halusin dokumentoida kulaania. Se on sen verran rujon näköinen eläin, ettei se varmaan yleensä kiinnosta ketään. Jonkun on siis käytettävä aikaa siihenkin.

Se oli huippuhauska, koska se oli eleiltään ja liikkeiltään aivan kuin aasi, joka on paiskattu hevoslaumaan. Altavastaava, helvetin kiukkuinen ja nälkäinen. Muuli ravasi ruokakipolta toiselle, otti suun täyteen ja antoi tilaa hevoselle. Viimeisellä kipolla se sai olla rauhassa. Kun hevoset poistuivat ruokakupeiltaan, kävi Kamee jokaisen kupin tarkasti läpi. Kun eläintenhoitaja alkoi ripotella heiniä, käveli Kamee mönkkärin perässä ja söi suoraan lastista. Hevoset eivät uskaltaneet tulla niin lähelle.

Muutama vuosi sitten haastattelua tehdessäni eläintenhoitaja kertoi, että kulaanit kyllä oppivat tunnistamaan hoitajansa jo kaukaa. Ne alkavat huutaa, kuten aasit, kun näkevät tämän ruoka-aikaan. Ne olivat tunnistaneet hoitajan jopa siviilit päällä pyhäpäivänä!

Ne tunnistavat myös eläinlääkärin. Valitettavasti.













Laitetaan yksi hevoskuvakin

perjantai 12. tammikuuta 2018

Kontiot, Kuomat ja Sorellit kilpasilla. Kontiot voitti.

Kuomat, Sorellit ja Kontiot elementissään autoni takakontissa.
Kun Tallinikseissä kysytään hyviä tallikenkiä, ovat kolmet tietenkin ylitse muiden. Kuomat, Kontiot ja Sorellit. Kontioista sanotaan, etteivä ne ole enää nykyään niin hyviä kuin ennen. En osaa ottaa kantaa, sillä omani ovat 10 vuotta vanhat. Kuomat taas haperoituvat, jos niillä siivoaa karsinoita. Sorelleista ei kukaan sano mitään, ovathan ne näistä kengistä myös kalleimmat, joten kritisointi olisi sama, kuin ampuisi itseään polveen.

Mun Sorellit on kirpparilta, joten niiden hinta ei vaikuta arviooni. Kuomat sain muuten ilmaiseksi työkaveriltani, jonka täysi-ikäisyyttä lähestyvä tytär ei kehdannutkaan liikkua niillä kodin ulkopuolella ja Kontiot muistan saaneeni syntymäpäivälahjaksi, kun asuin vielä kotona. Siitä on aika kauan. Ai että ne kiiltelivät silloin uutena!
Kontiot eivät enää jaksa kiillellä ja varren remmikin on lähtenyt irti. Vaikka kengän varsi hieman repsottaa, ovat saappaat muuten priimaa kamaa. Näitä ei kannata edes päivittää, koska huhujen mukaan uudemmat Kontiot hajoavat helposti.
Kontiot ovat  nähneet sekä vuokrahevosia, yhden puoliksi oman hevosen, kesähevosen, festareita, työn kotieläinpihalla ja nyt tietenkin Muulin ja lomitushommat. Silti niissä ei ole reiän reikää, vaikka olen ratsastanutkin niillä! En ole hoitanut niitä vuosien aikana mitenkään ja yleensä ne ovat asuneet autoni takakontissa.

Kuomat tulivat kuvioihin pari vuotta sitten. Totesin ne oivallisiksi talvitalvikengiksi ja niillä voi ihan hyvin ratsastaakin. Pikkupakkasilla jalkani hikosi kovasti villasukassa, mutta nyt, kun täytteet ovat jo hieman litistuneet, voin käyttää villasukkaakin.

Sorellit ostin viime kesänä kirpputorilta. Kamalan värisethän ne ovat, mutta jos hintaa oli 3 euroa, niin pakkohan ne oli ottaa. Jalkani koko on 36, joten yleensä ostan kengät, jos ne ovat sopivat. Sorellit ovat siis olleet lyhyimmän aikaa käytössä.

Postauksen empiirinen tutkimusosuus

Kengät on testattu mm näissä olosuhteissa.

Pukeminen ja riisuminen


Kontiot - helppo sujauttaa jalka sisään, vaikka käsissä olisi paljon tavaraa. Helpot myös potkia jalasta pois ilman, että tarvitsee käyttää käsiä.
Kuomat - varsinkin nyt kun käyttökilometrejä on enemmän, vaatii villasukan kanssa sen, että on joko saapaslusikka tai että ottaa kädellä kengästä kiinni, jotta varsi ei mene lyttyyn. Helpot riisua, mutta vaatii kantapäälle astumisen.
Sorellit - tarvitsee ottaa kädellä varresta kiinni ja vetää jalkaan. Riisuessa meinaa lähteä sukka mukaan.

Hevosten taluttaminen ja liikkuminen tallialueella

Kontiot - jalat kipeytyvät jos pitää kävellä paljon
Kuomat - paremmat kävellä kuin Kontiot
Sorellit - sukka ryttääntyy varpaisiin, vittumaista kävellä kun sukkaa joutuu korjailemaan.

Yhdetkään kengistä eivät suojaa varpaita, jos hevonen astuu päälle.

Jäätikkökelit

Kontiot - älä edes kokeile näitä jäällä
Kuomat - näistä kengistä paras pito myös jäällä, tarkoittaen sitä, että näillä uskaltaa hiihdellä autolta talliin, mutta ei sen pidemmälle
Sorellit - hieman parempi pito kuin Kuomissa, mutta en lähtisi tahallani näillä luistelemaan.
Kontiot jäällä? Älä hyvä ihminen leiki hengelläsi.
Tallihommat

Kontiot - parhaat, korkeampi varsi, ei mene turve sisään, ei haperoidu, vaikka on kumia, on varsi ainakin omissani jalkaani suhteutettuna leveä, joten tuulettuvat. Villasukka vaan sisään niin jalatkin pysyvät kuivina
Kuomat - huhujen mukaan haperoituvat tallihommissa kun ovat kosketuksissa kusisen purun/turpeen kanssa. En ole omiani uskaltanut tällaiselle altistaa
Sorellit - jos tallihommien lomassa ei tarvitse liikkua paljoa, nämä toimivat hyvin. Jos askeleita tulee enemmän, lähtee sukka rullaantumaan.
Kuomat saattavat murtua pitkässä juoksussa, onneksi ne eivät ole kovin kalliit kengät.
Heinä

Kontiot - keräävät heinää tosi paljon, mutta koska ovat sisäpuolelta niin sileät, on heinät helppo ravistella kengästä pois
Kuomat - Heinää jää tosi paljon kengän sisään ja ne on nypittävä  yksitellen pois
Sorellit - kapea varsi, joten heinää ei mene sisään, mutta jää vuoren villaan kiinni. Helppo nyppiä pois.
Kuomista on ärsyttävää kaivaa heinää pois, se tarttuu tiukasti vuorivillaan.
Turve/puru

Kontiot - lähtee pohjista helposti huuhtelemalla, koska pohjan kuviointi on niin maltillinen
Kuomat - syvin kuviointi, joutuu ihan näkemään vaivaa kengänpohjia letkuttaessa
Sorellit - lähtee hyvin ja helposti pois, mutta on varottava, ettei valuta vettä kangasosaan.
Kuomat, Sorellit ja Kontiot
Märät kelit

Kontiot - parhaat, koska ovat kuitenkin kumisaappaat
Kuomat- kestävät kuralillua aika paljon ja kangaskin hylkii vettä, mutta en lähtisi tarkoituksella mutavellitarhaa siivoamaan näiden kanssa
Sorellit - niinhän sitä luulisi, mutta vesi tulee läpi jos vahingossa astuu yhtään syvempään lätäkköön. Ja vaikka koipensa sieltä salamana nostaisikin.

Kauppareissu

Kontiot - saa kauppareissukuntoon huuhtelemalla, eivät haise, kovin paljon
Kuomat - pitää harjata, haju todennäköisesti jää
Sorellit - asiallisimmat kaupungilla, kunhan hevonpaska on harjattu pois.
Näillä kehtaa käydä kaupassakin.
Ratsastus

Kontiot - paras korko, turvallinen ratsastukseen
Kuomat - hieman viistettu korko, eivät niin turvalliset
Sorellit - matala ja viistetty korko, en ratsastaisi.
Kenkien korot, Kuomat, Sorellit ja Kontiot.
Hinta

Kontiot - 50 euroa, mutta ota huomioon että uudet Kontiot eivät ole yhtä teräksiset kuin nämä vanhat
Kuomat - 45-70e, omani ovat lasten kokoa
Sorellit - (kuvan Yoot pac) 60-80e, aikuisten mallit 90-120e

 

Lopputulos


Kontiot - käytännöllisimmät plussakeleillä, koska näitä voi käyttää ihan hyvin kesähelteilläkin. Villasukka saappaassa pitää oman jalan kuivana, vaikka hikoiluttaisikin.

Kuomat - pikkupakkasista paukkupakkasiin. Toimivat myös jäätikkökeleillä. Voi käyttää villasukalla tai ilman, mutta tallihommissa sisälle kertyvät heinät ovat ärsyttäviä.

Sorellit - muuten varmasti hyvät, mutta kun kiskot varpaisiin rullaantunutta sukkaa viidennen kerran aamutallin aikana ylös, ei enää naurata. Ei jatkoon. Ei ihme, että olivat kirpparilla kolmella eurolla.
Sorelleissa rullaantunut ja kastunut sukka. Rullaantui vaikka käärin sen lahkeen päälle. Ei jatkoon.