lauantai 31. joulukuuta 2016

Muulimenot joulukuussa + koko vuoden tilinpäätös 2016 + talousarvio 2017

Menot
Joulukuun tallivuokra 380e
Prestigen satulalaukut fb-kirpparilta 110e
Himalajan suolakivi 4e

Yhteensä: -494e

Tulot
0e

YHTEENSÄ -494e

Vuoden 2016 tilinpäätös


Alla on jokaisen kuukauden menot.
Tammikikuu -55,80e
Helmikuu -1 983e
Maaliskuu -460e
Huhtikuu -701e
Toukokuu -1 673,80e
Kesäkuu -754,89
Heinäkuu -809
Elokuu -450
Syyskuu -458
Lokakuu -381,75
Marraskuu -643
Joulukuu -494

Menot yhteensä: -9 314,24e
Tulot yhteensä: 346e
YHTEENSÄ: 8 964,24e

Tulot sisälsivät pari myytyä varustetta ja Aasiyhdistyksen kulukorvauksia messuosallistumisesta.

Jaottelin menot vielä eri menokohtiin: (tammi-joulu)
Muulin hankkimiseen liittyvät kulut 1825e
Varuste- ja tarvikehankinnat 2524,80e
Kaviohuolto (1 vuolu ulkopuolisella ja välineet, millä tosin olen raspannut suurimmaksi osaksi aaseja) 252e
Tallivuokrat 4163e
Ruoka 370,75e
Muulin terveydenhoito 178,69e

Muuli on ollut Suomessa 10 kuukautta, jos pyöristän vähän. Usein kysellään että mitä hevonen maksaa kuussa jne. Tässä tulee menojen keskiarvoja jaettuna kuukausilla.

Pakolliset kulut: (tallivuokrat, kavionhoito, ruoka ja terveydenhoito) 496e/kk
Pakolliset kulut ilman tallivuokraa: 80e/kk
Varustehankinnat: (tässä pitää muistaa että mukana on 2 satulaa) 252e/kk 
Kaikki juoksevat kulut: 748e/kk

Vuoden 2015 menot löytyvät täältä. Ne olivat suuruudeltaan 3650 euroa ja sisälsivät lähinnä Muulin hankintahinnan ja 2kk koulutusjakson Espanjassa.

Talousarvio vuodelle 2017


Ensi vuonna ruokamenot tulevat olemaan hieman isommat koska tänä vuonna ostin muulille ruokasäkkejä vasta kesäkuun alusta. Varustemenot tulevat olemaan pienemmät. Tallivuokra taas tulee olemaan 400 euroa kuussa. Kavionhoiton en usko menevän tätä enempää rahaa, sitäpaitsi suurin osa raspeista on tylsynyt aasien kavioiden kimpussa, joten niitä ei pitäisi edes laskea tähän mukaan.

Raapaisin tähän jonkinlaisen talousarvion vuodelle 2017

400e käytetyt koppakärryt
200e käytetyt silavaljaat
350e käytetty D-lenkeillä kyllästetty rungoton satula (sellainen, missä on kamala istua, mutta sen saa pysymään Muulin selässä hyvin)
50e pikkusälää
Varuste- ja tarvikehankinnat 1000e (83e/kk)

140e neljä uutta raspia
Kaviohuolto 140e (12e/kk)

Tallivuokrat 4800e (400e/kk)

440e Blue Chip kivennäinen
90e valkuainen
35e e-vitamiini
Ruoka 565e (47e/kk)

30e matolääkkeet/lantanäytteet
300e kaksi raspausta
150e rokotus
Terveydenhoito 480e (40e/kk)

Yhteensä arvioidut menot vuonna 2017: 6 985e (582e/kk)

Tiedän todella hyvin että eläinten kanssa sattuu ja tapahtuu aina, mutta tämä summa on se, joka Muuliin tulee vähintään menemään ensi vuoden aikana.

Onko tässä mitään järkeä? 


Pitää muulia, jolla ei voi täysipainoisesti harrastaa vielä moneen vuoteen?  Voiko sillä ikinä harrastaa täysipainoisesti?

Kaikkine juoksevinen menoineen yksi päivä muulinpitoa on maksanut minulle noin 23 euroa. Tästä tallivuokrien osuus on noin 13,2 euroa/vrk. Muuli asui alkuun kalliimmalla tallipaikalla, maneesitallilla.

Bensakuluja en ole laskenut mukaan koska nykyiselle tallille on vain noin 10 kilometrin matka. Toukokuun loppuun saakka ajoin 35 kilometrin tallimatkaa, mutta en laskenut niitäkään tähän mukaan.

Summan, minkä upotin Muuliin tänä vuonna, olisin voinut käyttää mukavasti itseeni. Reilulla yhdeksällä tontulla olisin tehnyt maailmanympärimatkan, olisin ostanut aika kivan käytetyn auton, olisin käynyt aika monella tunnilla esimerkiksi Ratsastuskeskus Ainossa (alueemme kallein ratsastuskoulu), laittanut sukanvarteen, lyhentänyt lainaa, tai antanut köyhille (vitsi).

Mutta minä tulin toteuttaneeksi monen vuoden haaveen ja ostin muulin. Olen karsinut paljosta mutta en onneksi näe nälkää tämän takia. Olen samaan saanut elvytettyä säästötiliä, mutta esimerkiksi ähkyleikkaukseen Muuli ei koskaan lähde.

Onhan se nyt komee!
Eikai kukaan järkevä ihminen olisi ostanut muulia.

Ja ainahan sen voi myydä sirkukseen tai palvata kun rahat loppuu.
Lue lisää

perjantai 30. joulukuuta 2016

Esittelyssä Prestige Appaloosa satulalaukut

Kaverini bongasi joulun ala FB-kirpparilta satulalaukut ja huovan satasella, ja laitoin heti viestiä myyjälle. En edes ollut koko ryhmässä, koska se on "hevosmerkkitavaroiden kirpputori" eikä minulla ole varaa niihin ryöstöhintoihin.

Käsitin että mukana tulee lampaankarvainen satulahuopa ja että laukut on tehty enkkusatulaan, koska sellaisia laukkuja Prestigen valikoimassa on tällä hetkellä (googlasin). Aloin kyllä epäillä hommaa ku myyjä sanoi että paketista tulee todella iso. Maksoin 20 euroa posteja, mutta paketti maksoikin vain kympin ja myyjä palautti minulle ylimääräiset.

Paketti oli todella iso. Mietin että mitä tähän jätesäkkiin oikein onkaan pakattu..

No mukana oli tavallinen teddy-padi (ei lampaankarvaa) ja jättikokoiset westernsatulaan sopivat satulalaukut. No onneksi multa sattuu löytymään myös lännensatula! Sovittelin laukut Muulin päälle juuri ennen joulua ottaakseni, jos en muuta, niin edustavat myyntikuvat valmiiksi. Tai eivät ne kovin edustavat ole, koska otin ne sisällä pesarissa.

Ristiselän päälle tulevassa pitkässä säkissä on kuvan oton hetkellä Muulin oma padi.
Muuli oli tässä vaiheessa yksin tallissa kun toinen hevonen lähti kentälle. Se ärsyttävästi steppaili edestakaisin kun kiskoin remmejä kireämmälle. En silti kokenut tarpeelliseksi kiinnittä satulaa (vyö on irti).





Myyjä oli käyttänyt näitä enkkusatulan kanssa ja sanoi että niitä on käytetty muutaman kerran, ja juuri sellaisilta ne näyttivätkin. Täydellisen siistit ja vähän käytetyt, ehkä hieman pölyyntyneet varastossa, mutta eivät missään nimessä likaiset. Padikin oli alapuolelta todella siisti.

Väri on mukavan SA-INT -henkinen ja mukana oli myös inttivihreä juomapullo, sellainen kunnon oldschool!

Hyvä diili!

Kaveriiiit, missä ootteeee? t. Muuli

Muuli sai myös toisen joululajan kun ostin sille uuden suolakiven. Tai onhan sillä ollut noita kikkareita mitkä eivät käsittääkseni ole huvenneet, niin tästä on nyt iloa seuraavallekin joululle.

Tänä samaisena päivänä siivoilin myös (tietenkin) tarhaa ja teetin muulilla pieniä aivopähkinöitä.

Ajattelin että opetan sille sitä luopumista taas, siis käytännössä opetan tempun missä se kääntää pään pois minusta. Pian huomasin opettavani sitä laittamaan pään melkein maahan. Se oppi sen todella nopeast. Ja palkan se sai tietenkin sieltä maan rajasta.

Sitten ajattelin että ehkä se oppisi kävelemään pää alhaalla eikä mennyt kauaakaan kun se otti ensin pari askelta turpa maata viistäen ja lopussa käveltiin koko tarha niin, toki useasti matkan aikana palkiten.

Nämä hetket aina "yllättävät", että miten nopeasti se tajuaa mitä haen. Muuli siis vei päätä pois päiin (itse) ja kun se liikutti päätä kohti maata, sanoin nopeasti hyvä ja palkitsin. Se tajusi että mistä pään asennosta se sai palkan ja lähti taas viemään päätä kohti sitä asentoa (hieman pois päin ja alhaalla), sai "hyvä" ja palkka. Se on todella yritteliäs!
Lue lisää

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Vastauspostaus 4/4: Irrelevantit kysymykset

Oletko niin pihi kun annat ymmärtää?

En ollut pihi vielä AEM (ajalle ennen muulia), mutta nykyään kun fyffet on loppu 247, on pakko sniiduilla. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot ja sitä rataa. Ja tykkään edelleen matkustella, oikeasti pihit ei käy edes Tallinnan risteilyllä. Ostin muuten juuri satulalaukut Muulin enkkusatulaan, fb-kirpparilta.

Does the Finnish military use any equines? 

Not any more, Wikipedia just told me that last horses was sold in 1993. Those last horses were only used as "show" purposes, not actually war training.

Onko miehesi koulutus onnistunut hyvin? Mitä olisi vielä parannettavaa?

Olen mielestäni onnistunut koulutuksessa ihan hyvin, mutta näitä repliikkejä harjoittelemme vielä:
  • Voin käydä tänään siivoamassa Muulin tarhan ja juoksuttamassa sen niin voit kirjoittaa blogia kaikessa rauhassa
  • Siivosin autosi sekä sisältä että ulkoa
  • Voit maksaa Muulin koppakärryt ruokatililtä
  • Huomasin fb:n hevosryhmästä että Metsiksessä on mätsärit kuukauden päästä, laitoin sen jo itselleni ylös että voin heittää Muulin sinne
pus pus
Inhokki ja suosikki hevosrodut?

En tunne kovin paljoo eri hevosrotuja, mutta lempirotu on varmasti islanninhevonen, vaikka olenkin niillä vain puksuttanut maastossa. Inhokkirotu on vaikeampi, sillä inhoan hevosia pääsääntöisesti yksilöinä, mutta en vihaa koko rotua. Itselleni en kuitenkaan koskaan ostaisi mitään kovan luokan työhevosmöhköä, siis vaikka ardenneria (vaikka siellä Ruotsissa se yksi kisaakin sellaisella). Vaikka tykkäänkin aaseista, niin joku roti siinä kylmäpäisyydessäkin.

(oikeasti en vain kehtaa luetella tähän yhtään rotua, jota oikeasti vihaan, kun jollain menee herne aina nenään)

Mistä alkoi muuli/aasi innostuksesi?

Aasi-innostus alkoi luonnollisesti ensin. Meille tuli kotiin aasi talvihoitoon ja lopulta se oli ponikaverinsa kanssa meillä neljän talven ajan. Velmusta voit lukea lisää täältä. Tämän aasin kanssa oli kuningasluokan ongelmia, se lähti lapasesta ja teki mitä halusi. Se ei kuitenkaan lähtenyt siksi, että olisi pelännyt, vaan siksi kun se oli ori ja naapurissa oli hevosia. Se halusi mennä sinne, enkä minä jaksanut pidellä sitä.

Toisena ongelmana olivat sen kaviot, jotka olivat liian pitkät, haisivat, ja niissä oli mystistä "kaarnakaviota". En löytänyt hoito-ohjeita mistään. Ostin englanninkielisen aasikirjan (olin tuolloin ysiluokalla) ja aloin kääntää sitä suomeksi itselleni. Koska olin samaan aikaan ATK-lahjakas, ajattelin että aasiteksti voisi auttaa muitakin ja perustin Aasinus-sivut nettiin. Sivut eivät ole enää netissä.

Se oli sellainen vaikeuksien kautta voittoon ja siitä aasijuttu lähti. Näiden vuosien jälkeen ajattelin koko ajan että vielä joskus minulla on joko iso ratsuaasi tai sitten muuli. Varmaan kaikki vanhat tallikaveritkin tiesivät että vielä joskus toi hullu hankkii muulin.
meizi
Milloin aloitit blogin kirjoittamisen? 

Blogi sai alkunsa kaksi vuotta sitten, kun päässäni pyöri miljoona muuliaiheista tekstiä ja tietenkin suunnitelma toteuttaa muulihaave. Blogi ehti olla olemassa vuoden ajan ennenkuin Muuli saapui Suomeen.

Kaunein livenä näkemäsi aasi?  

Selasin tätä kysymystä varten aikamoisen läjän aasikuvia ja yksi aasi toistui useampaan kertaan. Olen saanut siitä aina kivoja kuvia ja se on päästään erityisen kaunis. Se on tietenkin tamma, koska ruunaa tai oria ei voi sanoa kauniiksi. Ja tietenkin kaikki varsat ovat aina kauniita sukupuolesta riippumatta. Kauneimmaksi aasiksi valikoitui vihdissä asuva aasitamma Usva (linkki vie Sukupostiin, jossa on lisää kuvia)

Usva on kaunis jopa talvikarvasa.
Tämä kuva Usvasta ja Juliasta oli myös yhden Aasiyhdistyksen jäsenlehden kannessa.
Mikä on sun lempielokuva ja miksi?

Tämä oli kysymyksistä vaikein. En yleensä katso elokuvia kahteen kertaan, koska katson niissä aina vain juonta, enkä tyhmänä maalaisena kiinnitä huomiota elokuvassa olleisiin hienoisiin vertauskuviin. Samaan tapaan luen kirjoja ja pidänkin finlandia voittajia yleensä todella huonoina, niissä kun pitäisi tajuta sen kielen hienous ja kaikki upeat vertauskuvat. Dekkaria tiskiin ja sillä selvä.

Lempielokuva ei ainakaan ollut Storm rider, vaikka siinä olikin muuli. Eikä lotrit, eikä Titanic, eikä mikään muukaan mainstream. Mitä tulee UG leffoihin, niitähän en katso koska en tajua niistä puoliakaan siitä, mitä niissä pitäisi tajuta.

Gladiator se olkoon jos yksi pitää valita. Ja siinä on Russel Crowe.
Lue lisää

maanantai 26. joulukuuta 2016

Vastauspostaus 3/4: Muulien kasvatus ja luonne

Kyselin teiltä kysymyksiä liittyen mihin tahansa ja kysymyksiä tuli niin paljon etten joutunut keksimään niitä itse ollenkaan! Hyvin samanlaiset kysymykset niputin yhteen. Jaottelin vastaukset neljän eri kategorian alle jolloin pystyin täyttämään niillä neljä (!!) eri postausta!

Muulissa on aasia ja hevosta; missä asioissa se muistuttaa enemmän aasia, missä hevosta? Kumpaa se ylipäätänsä muistuttaa enemmän?
ja
Aasit vaikuttavat lajina ihan hirveän kilteiltä, miksi kummassa kun hevoseen sekoitetaan tätä kilttiä eläintä, tulos onkin yllättävän haastava?
ja
Miten muuli eroaa hevosesta? 

Tämä on vaikea kysymys.. Luulin nimittäin muulihankintaa tehdessäni että se tosiaan on hevoskokoinen aasi. Voi kuinka väärässä olinkaan! Aasi ei ensinnäkään ole yleensä reaktiivinen, se voi kyllä jumittua paikalleen kun se pelästyy ja äärimmäisessä hädässä se lähtee lapasesta. Hevonen lähtee lapasesta herkemmin, mutta ne myös pysähtyvät siinä vaiheessa kun naru kiristyy. Ja ne alkavat jossain vaiheessa luottaa uuteen omistajaansa sen verran ettei tule tarvetta puhista kaikelle kaiken aikaa.

Aasit ovat myös lempeitä ja nauttivat ihmisen seurasta. Aasilaumaan voi mennä kuka tahansa eivätkä aasit ala nahistella siinä ympärillä siihen malliin että itse olisi vaarassa. Vieraaseen hevoslaumaan en ikimaailmassa menisi toikkaroimaan, mutta aasen keskellä on aina turvallista. Miksi ihmeessä siis Muuli lähtee puhisten karkuun sitä lähestyy? Olisin kiitollinen jos joku tietäisi..

Sanotaan etä muuleilla on erittäin korkea itsesuojeluvaisto. Ne eivät laita itseään minkäänlaiseen vaaraan, eli ehkä tämä minun muuli vain toteuttaa itseään ja on sitä mieltä että suunnilleen kaikki on vaarallista. Paitsi jos saa kauraa samalla, silloin kaikki on ok.

Muulit ovat aina erilaisia, ne riippuvat ihan siitä millainen isä ja emä niillä on. Muulit ovat siis keskenään hyvin erilaisia eikä voi sanoa että "muulit ovat sellaisia ja tällaisia". Olen lukenut materiaalia PRE-rotuisista hevosista ja yrittänyt päästä jyvälle niiden aivoitksista ja ilmeisesti ainakin osa on juuri sellaisia kuin Muulikin, eli ottaa hatkoja kun tilanne on niille "liikaa". Itse en ole tällaisten herkkisten kanssa koskaan joutunut olemaan sen enempää tekemisissä, ja toivon että Muuli on viimeistään 10-vuotiaana patalaiska tätikuljetin. Tai jos ei ole niin sirkus odottaa.
Uljas PRE muulihan se siinä.
Minkä kokoisia muulit on yleensä?

Muuli on sen kokoinen, mitkä sen vanhemmat on. Jos astutat shettistamman lv-orilla, on varsa shettiksen kokoinen tai hieman isompi. Jos astutat lv-tamman shettisorilla, on varsa aikuiskoossa jostain shettiksen ja lämppärin välimaastosta. Jos sinulla taas on se lv-tamma ja 160 cm korkea aasiori, on jälkeläinenkin emänsä kokoinen ta hieman isompi. hybridit (jollaisia muulitkin ovat) kasvavat hieman isommiksi kuin vanhempansa JOS vanhemmat ovat saman kokoisia keskenään.

Isoja (140 cm+) muuleja on mahdotonta saada vaikka hevostamma olisi kuinka iso tahansa jos aasiori on metrin korkuinen.

Mutta kysymykseen, minkä kokoisia muulit yleensä ovat, vastaan että ne ovat noin metrin korkuisia koska Suomessa on tykätty tehdä muuleja shettiksillä ja normaalin kokoisilla aaseilla, jolloin jälkeläinen on tätä samaa kokoa myös. Yhdysvalloissa muulit tuntuvat olevan 130-145 cm korkeita vaikka siellä on isoja aaseja ja isoja hevosia. He käyttävät eniten quartereita ja paitteja, jotka eivät ole kovin isoja. Facebookin mukaan Yhdysvalloissa on ihan ok ratsastaa 130 cm korkealla muulilla vaikka on pitkä ratsastaja. Minusta hieman outoa, ja Muulikin tuntuu minun ratsunani todella pieneltä.

Mitä eroa lopputuloksessa, jos muuli syntyy yhdistelmästä aasitamma + hevosori verrattuna hevostamma + aasiori?

Kerrataan termit ensin.
Hevostamma + aasiori  = muuli
Aasitamma + hevosori = muuliaasi

Jos luit edellisen kysymyksen vastauksen, ymmärrät jo että varsan koko riippuu eniten emän koosta. Aasit taas ovat pääsääntöisesti pienempiä kuin hevoset, joten muuliaasit eivät ole niin suosittuja kuin aasit koska ne ovat pienempiä. Muulikasvatuksessa on aina haluttu tuottaa mahdollisimman iso ja vahva eläin, mutta joka pärjää aasin eväillä.

Muulista ei voi tietää että onko se muuli vai muuliaasi. Sanotaan että muuliaasi näyttäisi hieman enemmän hevoselta ja sillä olisi lyhyemmät korvat, mutta mihin verrattuna kun muuleilla kaiken kaikkiaan voi olla eri pituisia korvia?

Toinen tapa testata muulius on laittaa muuli tarhaan jossa on sekä aaseja että hevosia ja katsoa että kumpien luokse se hakeutuu. Muulihan ei ymmärrä peilikuvaansa ja pitää itseään emänsä kaltaisena. Jos sen emä on hevonen, hakeutuu muuli hevosten luo kun muuliaasi kiinnostuu enemmän aasien seurasta.
Tässä kuvassa on muuliaasi. Sen emä on isokokoinen aasitamma ja isä on piensuomenhevonen. Kuva: Anu Kokkonen
Tässä kuvassa taas on muuli. Kuvasin tämän Saksan muulivaelluksella. Mitään varsinaista eroa muulilla ja muuliaasilla ei siis ole.
Miten Suomessa suhtaudutaan muulien "tekemiseen"? Rotukoirapiireissä sekarotuisten pentujen kasvattajat ovat pahinta ikinä ja joidenkin mielestä rotukoira "menee pilalle" jos se on isänä tai emona seropipennuille - onko tällaisia ongelmia muulien kanssa? Vai syntyykö muuleja edes Suomessa juuri ikinä? Onko asenteissa eroa ulkomailla?

Muulien ja sekarotuisten eläinten tekeminen eroaa hyvin paljon, sillä muuli ei lisäänny. Muuleja ei tuoteta enää niin paljon, että niiden kasvatus uhkaisi hevosrotua, kuten on käynyt poitounaasin kohdalla historiassa. Mulassiereilla (mulassier-rotuinen hevostamma) tehtiin nimittäin vain muulivarsoja, eikä ollenkaan uusia mulassiereita, joten jossain vaiheessa hevostammoista olisi ollut huutavaa pulaa.

Mitä tulee Suomeen, niin täällä on muuleja noin 20-30 kappaletta, joista villin veikkaukseni mukaan yli puolet on tuotu ulkomailta. Suomessa on syntynyt vain kourallinen muuleja, joten suomalaisten muuliasenteista ei voi oikein sanoa mitään.
Tui tui! Muulivarsahan se siinä!
Henkilökohtaisesti olen törmännyt siihen asenteeseen että "minun hienoa tammaani ei saastuteta millään aasiorilla", tarkoittaen että aasit ovat toisen luokan kansalaisia. Nämä mielipiteet ovat kuitenkin ehdottomasti vähemmistöä ja vaikka erittäin harva (onneksi) edes suunnittelee muulivarsan teettämistä omalla tammallaan, ovat he myönteisiä asiaa kohtaan.

Ja ne harvat, jotka ovat muka oikeasti etsimässä aasioria tammalleen, tekevät viime hetkellä oharit.

Allaolevassa kuvassa olevan Manun omistaja osti ison hevostamman ihan siksi että voisi teettää sillä muulin. Ihailtavaa muulimyönteisyyttä!
Minä ja Manu Uljas, joka on muuli, sama muuli on ylemmässäkin kuvassa. Kuva: Suvililja Photography
Jos kuvitellaan, että muulit pystyisivät lisääntymään ja sun jostain syystä täytyisi nyt teettää Muulilla varsa, niin millaisen orin valitsisit sille ja miksi?

Olisi tosi ihanaa jos Muuli voisi saada muulivarsan! Valitsisin varsan isäksi hevosorin (en siis aasioria) ja  ottaisin mahdollisimman kevytrakenteisen, lyhytselkäisen, ohut- mutta pitkäkaulaisen ja ison orin. Luonne on tärkein, eli orin pitää olla käsiteltävissä "pikkurillillä", se on rauhallinen ja sille käy kaikki.

Mutta vaikka ori olisi kuinka hieno luonteinen mutta lihava työhevonen, niin jättäisin käyttämättä, eli kaikkien ominaisuuksien pitää löytyä. Rodultaan ori voisi olla puoliverinen tai jopa lämminverinen. Olen nimittäin sitä mieltä että lämminverisistä tulisi hyviä muuleja, ne ovat sirorakenteisia ja niillä on yleensä hyvä luonne.
Varsat on ihania!
Suositteletko muulin hankintaa ennemmin hevosihmisille vai aasi-ihmisille, vai suositteletko kenellekään?

En voi kyllä suositella kenellekään, mutta missään nimessä en suosittele sitä sellaiselle "tiedän kaikesta kaiken"-tyyppiselle hevosihmisille, jolla ei ole mitään kokemusta aaseista. En suosittelisi tätä myöskään pelkälle aasi-ihmiselle, sillä jos hänellä ei ole mitään kokemusta reaktiivisista eläimistä, voi muulivarsa olla aika shokki.

Muulia voin suositella sellaisille, jotka ovat valmiita ottamaan asioista selvää ja tutustumaan eri muuleihin ennen oman hankintaa. Kauhukuvana olisi sellainen 50v hevosnainen isolla Ännällä joka on sitä mieltä että "kyllä mä yhden muulin pieksen ruotuun kun olen näitä hevosiakin laittanut koko elämäni".
Lue lisää

lauantai 24. joulukuuta 2016

Kaunista joulua!

Ihanaa joulua kaikille! 
Muistakaa rakastaa pitkäkorvianne!











Vietän oman jouluni vanhempieni luona ja välipäiviksi suuntaamme Rukalle laskettelemaan. Kolme ajastettua blogipostausta on tiedossa, kysymyspostaussarjan kolmas ja neljäs osa, jonka aiheena ovat "irrelevantit kysymykset" ja tuttuun tapaan vuoden viimeisenä päivänä koko vuoden muulimenot.
Lue lisää

perjantai 23. joulukuuta 2016

Vastauspostaus 2/4: Ratsastukseen liittyvät kysymykset Muulista

Kyselin teiltä kysymyksiä liittyen mihin tahansa ja kysymyksiä tuli niin paljon etten joutunut keksimään niitä itse ollenkaan! Hyvin samanlaiset kysymykset niputin yhteen. Jaottelin vastaukset neljän eri kategorian alle jolloin pystyin täyttämään niillä neljä (!!) eri postausta!

Eroaako muulien askelien mukavuus yhtä paljon kun hevosten kesken vai onko muuleilla yleisesti mukavat (tai kamalat) askellajit? Ja millaiset ne on hevosiin verrattuna?

Muulin askellus riippuu osittain sen hevospuolesta, eli minkä rotuinen on sen emä (tai muuliaasilla sen isä). Aasien askellajit ovat hyvin maahansidotut ja ne kipittävät nopeasti. Eron ymmärtää ehkä parhaiten kun kuvittelee itsensä ratsastamassa hevosella hieman jyrkempää alamäkeä. Ratsastajahan heiluu puolelta toiselle satulan mukana, eikö? Kun aasi tai muuli kulkee sitä samaa alamäkeä, on selässä paljon helpompi istua, vaikka toki sekin keinuttaa vähän. Hevonen kulkee koko kropalla, muuli ja aasi "jaloilla".

Askellajithan ovat ihan samat eli käynti, ravi ja laukka. Osa maailman muuleista osaa mennä hienompiakin askellajeja, eli niiden emä/isä on ollut jokin askellajihevonen. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa käytetään paso fino -rotuisia hevosia muulikasvatuksessa, jolloin muulitkin saattavat tikittää eteenpäin hyvin tölttimäisesti.

Aasien takapää on aika "heikko" ja ne ovat vahvasti etupainoisia, samoin muulit. Molempien selät ovat pitkät ja aasit ovat melken aina takakorkeita eli niiden on haastavaa liikkua takajalat alla ja selkä pyöreänä.

Voiko muulista saada oikeinpäin kulkevan ratsun?

Voi saada, vaikka englantilaisessa ratsastuksessa niitä vähemmän näkeekin. Jenkeissä on paljon westernmuuleja, jotka kulkevat lännentyliin oikein päin, eli pää matalana edessä (mutta ei koottuna kuten kouluratsastuksessa), eli kyllä se on täysin mahdollista. Muuli vain sattuu olemaan omimmillaan maastossa pitkillä ohjilla kulkien, joten niitä ratsastetaan tavoitteellisesti harmillisen vähän, siis myös jenkeissä.

Minä en varmaan saa Muulia koskaan kulkemaan oikein päin, koska olen täysin kyvytön ratsuttamaan hevosta tai muulia, mutta jos tähän touhuun saa jotain järkeä, enkä saan jonkun osaavamman lahjottua sen selkään.

Millon ratsastat taas muulilla?

Sitten kun on ainakin 50 cm lunta johon on mukavaa pudota sen selästä. Kokeilen sen selkään myös sellaista rumaa rungotonta satulaa, jos saisin sen mäkivyön avulla pysymään paikoillaan. Nykyisillä satuloilla en halua ratsastaa.
Tätä lisää vai?
Suostuuko muuli koulukiemuroihin?

Muuleilla voi kyllä ratsastaa koulua ihan normaalisti, mutta jos ne ovat yhtään aasimaisempia, niin ne eivät koko tuntia jaksa hinkuttaa kenttää ympäri vaan niitä on kunnolla motivoitava ja pidettävä se kunnon treeni lyhyenä, eli maastoon, 15 minuuttia kentällä ja sitten lopetus. Mitä minun muuliini tulee, niin kai se joskus on kouluratsastettava, tai se on ainakin tavoite.

Voiko sillä kisata? Aiotko joskus kilpailla Muulin kanssa kouluratsastuksessa? Miksi?

Jos tarkoitat että voiko muuleilla ylipäätään kisata, niin kyllä voi. Ne voi ilmoittaa mihin vain kilpailuihin Suomessa. Minulla on haaveena kisata Muulin kanssa joskus hamassa tulevaisuudessa ainakin kouluratsastuksessa (jos en saa selkään ketään muuta). Tarkoitus ei ole voittaa ketään tai kerätä kaviokoukkuja (ei niitä varmaan saataiskaan), vaan näyttää että pitkäkorvillakin voi tehdä samoja juttuja kuin hevosilla.

Pitkä tie se on, mutta kokeillaan nyt ensin.

Tähän liittyy myös se kaunis ajatus, että ehkä tämä antaa motivaatiota myös niille hevosenomistajille, joiden pullamössöhevoset ovat unohtuneet kengättä sinne pihaton perälle "kun ei se osaa mitän", niin jos joku menee muulilla, niin kyllä samaan pystyy ihan jokainen ratsukkokin.
Näissä kuvissa ratsastaa Meredith Hodges. Kuvat ovat käyttövapaita.

Mitä urheilulajia/harrastusta haluaisit kokeilla ja miksi?

Itse henkilökohtaisesti vierastan kaikkia urheilulajeja ratsastusta lukuunottamatta koska olen liian laiska haastamaan itseäni fyysisesti, vaikka urheilusuorituksen jälkeen tulisikin se hyvä euforinen olo. Paitsi laskettelu, siinä ei tule hiki ja siinä pääsee kovaa, sitä harrastan. Laskuvarjohyppy harrastuksena olisi aika kiva.

Mitä tulee Muulin kanssa harrastamiseen, haluaisin treenata sen kanssa WE:tä. Se on monipuolista ja nopeatempoista harrastusta ja luulen että ratsukin tykkää siitä enemmän kuin kouluohjelman suorittamisesta. Ja koska WE on vielä niin uusi ja pienen piirin laji Suomessa, ei siellä (vielä) ole sitä paskanjauhantaa ja selkäänpuukotusta mikä liittyy muihin hevoslajeihin.

Millaisia tavoitteita teillä on ensi vuodelle?

Toivon että onnistun ensi vuoden aikana löytämään sopivan budjetin koppakärryt ja silavaljaat ja voin aloittaa ajo-opetuksen. Ratsastuksen saralla toivon löytäväni sellaisen satulan (tai muokattua nykyisiä) että se pysyy paikallaan ja Muuli tykkää siitä. Sitten jatketaan tietenkin ratsastusjuttja. Toivoisin että ensi kesänä voin mennä maastoon sen kanssa porukassa ja että pääsen tietenkin itsenäisesti sen selkään ja alas sieltä.

Jos saan sniiduiltua kunnolla, niin kyllähän ne länget valjaineen ovat haaveissa, jos saisin pientä rekeä tai kiesejä sen perään, mutta vedetään ensin parit koppakärryt solmuun.

Elmamessuilla olen varmaan ensi vuonnakin sen kanssa, salaa toivon että voisin ratsastaa siellä, mutta katsellaan ihan rauhassa.

Missä näet itsesi Muulin kanssa viiden vuoden päästä?

Minä olen viiden vuoden päästä 36-vuotias ja Muuli on 8-vuotias, eli se alkaa pikkuhiljaa aikuistua ja viisastua. Itse taas olen alkanut ryppyyntyä ja saatan kärsiä neljänkympin kriisistä.Toivon että Muuli olisi tuohon mennessä varmajalkainen ja rohkea maastoratsu ja sillä voisi ajaa kärryilläkin joka paikassa. Olen saanut sille jonkun vieraankin selkään ja touhu on jokseenkin turvallista. HIHSsissä on tietenkin jo käyty tuohon mennessä, en kyllä tiedä että onko käyty lasten matineassa vai missä.

Miten muulin saa suitsittua kun on jätti korvat?

Yleensä irrotan kuolaimen toiselta puolelta poskiremmistä eli puen ensin suitset kuolaimia lukuunottamatta ja pujotan kuolaimet lopuksi sen suuhun. Nyt olen muutaman kerran opettanut sitä normaaliin suitsimiseen, eli siihen, jossa runtataan korvat kylmästi läpi. Sekin onnistuu koska muuli ei ole mitenkään erityisherkkä korvistaan, mutta eihän sitä mielellään tee. Olen vain liian laiska irrottamaan kuolaimen joka kerta.

Lue lisää

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Vastauspostaus 1/4: Muuli-muuliin liittyvät kysymykset

Kyselin teiltä kysymyksiä liittyen mihin tahansa ja kysymyksiä tuli niin paljon etten joutunut keksimään niitä itse ollenkaan! Hyvin samanlaiset kysymykset niputin yhteen. Jaottelin vastaukset neljän eri kategorian alle jolloin pystyin täyttämään niillä neljä (!!) eri postausta!

Buena Chicaan aka Muuliin liittyvät kysymykset:

Oliko Muuli ihmeissään kun näki lunta ekan kerran tai siis oliko Suomeen muuttaminen sille kulttuurishokki?

Se purettiin ulos lumihangelle, joka oli mahdollisesti ensimmäinen kerta kun se käveli lumella. Kai se hevosauton ikkunasta oli nähnyt lunta matkatessaan Naantalista Porvooseen. En tiedä mistä se oli järkyttynyt, mutta kyllä mä siinä ainakin mietin että ei saatana mihin kuseen olen itseni saattanut kun Muuli (silloin nimeltään India) sinkoili narun päässä pellolla eikä suostunut tulemaan takaisin tielle. Ja jos se Espanjassa oli jo ratsastettu, niin täällä Suomessahan se ei antanut koskea eikä antanut kiinni, eli en tiedä mistä se erityisesti sai shokin, mutta jossain shokkitilassa se oli, ja on ajoittain edelleenkin. Tässä postauksessa on ensimmäisen päivän fiilikset.
Siinä se on, ensiaskeleet Suomessa. Kuva: Laura Lappalainen
Miten Muuli reagoi kun käyt hoitamassa ja ratsastamassa vuokrahevostasi, vai reagoiko mitenkään?

Ei se taida edes tajuta että minä olen kyseisen hevosen selässä. Lässytän Muulille hevosen selästä alku- ja loppukäyntien aikana kun ratsastan sen tarhan puoleista sivua, mutta se vain katsoo sitä hevosta.

Parasta ja pahinta muuleissa? Entä sun omassa Muulissa?

Ensimmäiseen kysymykseen vastaan tässä, jälkimmäisen kysymyksen vastaus löytyy seuraavasta kysymyksestä. Nämä kysymykset laittoi sama henkilö.

Mun on vaikeaa kertoa että mikä on parasta ja pahinta muuleissa "in general", koska en tunne kovin montaa muuta muulia. Yhdistelen vastauksessani lukemaani kirjallisuutta ja säälittävää kokemustani.

Parasta muuleissa pitäisi olla se, että niissä pitäisi yhdistyä hevosen ja aasin parhaat puolet. Hevonen on isokokoinen ja muuli taas luonteeltaan rauhallinen ja kaikkeen sopeutuva. Miksei hevonenkin voisi olla rauhallinen ei-reaktiivinen ja kaikkeen sopeutuva? Tietenkin voi! Mutta muulit ovat historian saatossa olleet haluttua tavaraa koska ne syövät saman verran kuin aasit, jaksavat paremmin kuin hevoset eivätkä koskaan sairastu tai loukkaa itseään.

Erinomainen itsesuojeluvaisto on siis sekä hyvä että huono ominaisus. Muuli aistii vaaran ajoissa eikä aseta itseään vaaraan. Se ei siis missään tilanteessa satuta iseään. Toisaalta se ei uskalla tehdä mitään uutta eikä lähestyä mitään uutta. Paitsi jos sillä on hyvä suhde omistajaansa.

Yhteen ihmiseen kiintyminen on paska juttu sekin, nimittäin vaikka homma hoituisi omistajan kanssa, ei se muuli välttämättä tee mitään vieraiden kanssa ellei sillä ole vuosikymmenten kokemusta vaikka ratsastuksesta, sillon vieraat ovat okei. Ja entä jos muuli ei luota omistajaansa? Silloin mistään ei tule mitään. Mutta kun se luottaa omistajaansa, niin jossain vaiheessa sitä huomaa että muuli tekee ihan kaiken, menee traileriin, ylittää joet, istuu, menee makuulle, you name it. Mutta sitä ihmettä odotellessa.

Eivät muulit sentään mitään yliluonnollisia supereläimiä ole, jotka osaisivat lukea ihmisen ajatuksia. Ne ovat eläimiä siinä missä muutkin ja oppivat ihan samaan tapaan. Ne tekevät mielellään asioita, joista ne saavat hyötyä ja eivät niin mielellään asioita, jotka aiheuttavat niille negatiivisen fiiliksen.

Että onko nämä nyt hyviä vai huonoja ominaisuuksia, en osaa sanoa. Niitä pitää vain hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Mikä Muulissa on parasta?

Onhan se nyt maailman paras muuli!

Kolme hyvää ja kolme huonoa puolta tai ominaisuutta Muulissa?

Muulin plussat: oppii nopeasti, erittäin yritteliäs kun tarjoilee tempuiksi erilaisia asioita, antaa laittaa kaikki varusteet kiltisti.

Muulin miinukset: ihan liian reaktiivinen, kiihtyy nollasta sataan alle sekunnissa ja peli on menetetty, on ihan liian vaikea koulutettava minulle.

Mikä on muulin omistamisessa parasta? Entä pahinta?

Parasta on se, että minun pitkä haaveeni on viimein toteutunut. Että tässä se nyt on. Siellä tallilla vain katson sitä että wow, on se hieno! Kun se on muuli (ja nuori), niin tunnen olevani vapaa kaikista hevosenomistajuuden vastuista, voin vain antaa sen olla, ei tarvitse stressata. Muulithan kasvaa ja aikuistuu vielä monta vuotta ja nelivuotias muuli ei minusta ole valmis kisakentille tai karjanerotteluun, vaikka jenkeissä niitä aletaankin ratsasaa jo parivuotiaina. Voin ihan rauhassa edetä ja odottaa että Muuli kasvaa fyysisesti, mutta erityisesti henkisesti aikuiseksi. Hevosihmisillä on niin kiire nuortensa kanssa.

Pahinta tässä on se, että olen aika yksin Suomessa tämän muulini kanssa. Ei ole juuri ketään, jolta voisi kysyä kun muut Suomen muulit on paljon paremmin hanskassa. Jenkkien muuliryhmät taas on täynnä ihan kummallisia ihmisiä, on satuloitu lavoille, on pitkät kaviot, on sitä kamalaa kitalakiraiskaajakuolainta muulien sussa kun "need better control", että mieti siinä sitten että ketä kuunnella. Ja onhan Muuli ollut aika haastava, mutta siitä tarkemmin toise kysymyksen yhteydessä.

Paras/parhaat hetket Muulin kanssa tähän mennessä?

Koska en uskonut pitkään aikaan että Muulilla voi koskaan edes ratsastaa (ja ns ammattilaisetkin olivat niin minulle sanoneet), olin ihan haltioissani kun ensimmäisen kerran istuin selässä.

Otan toisen hienon hetken vielä keväältä. Muulihan oli tosi haastava ottaa kiinni ja vaikka kehitinkin sihen systeemin että otan sen aidan toiselta puolelta. Sitä ei ollut mitään mahkuja ottaa kiinni aitauksen sisältä, lähti karkuun saman tien. Sitä ei siis voinut rapsuttaa tai mitään koska se lähti karkuun. Riimuhan sillä oli tietenkin koko ajan päässä.

Sitten yhtenä päivänä NAPS, Muuli lähtikin seurailemaan mua kun haravoin aitauksessa. Se otti kauraa, sen päähän sai koskea ja se nyhjäsi aika lähellä. Otin siitä videotakin ja postaus on täällä.
Eka kerta selässä "oikein", kuva: Laura Lappalainen
Suurin onnistumisesi/epäonnistumisesi muulin kanssa?

Muulihan on mukavasti kehittynyt eteenpäin koko ajan, joissain asioissa nopeasti ja toisissa hitaammin, mutta suunta on ollut nousujohteinen. Isot tapahtumat ovat aina stressaavia kaikille osapuolille, enkä keväällä kuvitellut että voisin jo kesällä olla sen kanssa messuilla ja käydä agilityradalla! Kouvolassa tuli siis kaikki siihen asti opeteltu tarpeeseen ja käyttöön ja viikonloppu meni tosi hyvin.

Epäonnistumiset taas.. voi niitä on paljon. Muulia en tietenkään "syytä" mistään, vaan aina itseäni kun olen kuvitellut että se olisi valmis jo johonkin, mihin se ei kuitenkaan vielä ole. Ja kun se sitten pääsee pahasti pelästymään ja ottaa hatkat, menee aikaa ennenkuin homma on taas hallussa. Ainahan minä olen epäonnistunut jos Muuli pelästyy jotain, mutta tätä on tapahtunut niin paljon että kuka näitä laskee.

Mikä oli suurin positiivinen yllätys Muulissa kun se saapui Suomeen? Entä pahin pettymys?

Jos menen ajassa taaksepäin niihin pariin ensimmäiseen päivään kun se oli Suomessa niin positiivisia yllätyksiä ei oikeastaan ollut yhtään, olin niin pettynyt ja järkyttynyt ostoksestani etten nähnyt siinä mitään hyvää. No yksi hyvä oli, että se meni tosi hyvin Domopäissään traileirin kun vaihdettiin se eri talille.

Pettymyksiä oli senkin edestä. Kun omat odotukset ja kuvitelmat pään sisällä ovat sellaiset että sieltä se tuleva 158 cm korkea tätikuljetin tulee ja autossa mua katselee silmät pyörien 143 cm korkea pikkumuuli, niin siinä on vaikea hymyillä. Olo olo todella kusetettu. Mutta paskat oli jo housuissa, niin siitä sitten lähdettiin. Sen arkuus ja ennakkoluuloisuus oli se pahin pettymys, en osannut odottaa sellaista.
Siellä se on kipuilmeineen karsinassa saapumispäivänään.
Jos voisit jälkiviisaana palata taaksepäin, mitä tekisit Muulin kanssa juuri nyt eri tavalla?

Toivoisin että voisin muuttaa moniakin asioita. En olisi laittanut sitä pyörötarhaan ollenkaan, vaan pitänyt karsinassa ensimmäisen viikon ja bondannut sen kanssa siellä. Ja sen jälkeen laittanut sen silloisen tallin pienimpään tarhaan, jossa on myös kulmia ja ottanut sen kiinni monta kertaa päivässä. Sidoin sen aina tukevasti kiinni ettei se pääse repimällä irti, ja sen tekisin edelleenkin vaikka tästä metodista ollaankin montaa mieltä.

Olisin heti ensimmäisestä päivästä lähtien käyttänyt herkkupalkintoja ja positiivista vahvistamista enemmän ja kuunnellut itseäni ja muulia sensijaan että googlasin, luin kirjoja ja kuuntelin muita. En vain osannut luottaa itseeni siinä kohtaa kun takaraivossa on koko ajan että "sä pilaat sen".
"Muutamalla" kiepillä kiinni tolpassa. Kuva: Heidi Havia
Minkä ikäinen Muuli on ja missä päin Suomea asutte?

Se on kolmivuotias (ihan pian siis neljä) ja muuli on tallipaikalla Tuusulassa ja minä asun Järvenpäässä.

Jos Muuli olisi ihminen, millainen kuvittelet että se olisi?

Se olisi ainakin osittain sisäänpäin kääntynyt vanhanaikainen introvertti, joka tykkää että asiat tehdään niinkuin ne on aina tehty. Mihinkään uuteen se ei lähde mukaan, paitsi jos tarjolla on hyvää ruokaa. Jos sillä on huono päivä, niin se kyllä näyttää sen. Sokerit vaihtelee todella paljon, ja kun antaa vähän kauraa, on Muuli yhtä aurinkoa sen jälkeen.

Kadutko muulin ostoa? 

Joka päivä (vitsi). Jos en olisi ostanut juuri tätä muulia, olisin varmasti ostanut jonkun toisen sikamuulin säkissä, ehkä se olisi ollut täyspäisempi, ehkä ei, mutta palautusoikeuttahan näissä ei ole.

Haluaisitko omistaa mielummin hevosen vai muulin? 

Muulin tietenkin. Hevosista minulla on riittävästi kokemusta enkä ole tutustunut kovinkaan moneen hevoseen joka olisi "pakko saada omaksi", sensijaan jokainen muuli herättää sellaisen fiiliksen, olin sitten tavannut ne livenä tai en. Jos minulla ei olisi muulia, ei minulla olisi hevostakaan.

Oletko ikinä miettinyt, että olisi kannattanut sittenkin ostaa hevonen vai onko muuli aina tuntunut parhaalta ratkaisulta?
ja
Miten päädyit ostamaan muulin, etkä aasia tai hevosta?

Hevosen ostaminen ei oikeastaan ollut edes mielessä (olen kyllä ollut elämäni aikana myös hevosenomistaja, joten sitäkin olen kokeillut) ja ison aasin ostamisesta olin luopunut jo aikaa sitten, en vain uskonut että aasi vastaisi "tarpeitani". Haluan kuitenkin ratsastaa ja jopa kehittyä siinä ja en näe aasia ollenkaan kiertämässä ratsastuskenttää, sillä ei vain ole motivaatiota siihen. Eli hyvän ratsuaasin tekeminen vaatisi todella paljon osaamista ja työtä, ja osaamista siihen ei minulla ole.

Avasin muulihaaveitani tarkemmin tässä vanhassa postauksessa, mutta kertaan vielä. Meillä on ollut kotona aasi, olen ollut perustamassa Suomen Aasiyhdistystä ja olen myös omistanut hevosen ja ratsastanut paljon. Tiedän siis jonkin verran aaseista ja hevosista, ainakin sen verran että kumpaakaan en halunnut.

Muulin ostaminen ei ollut mikään hetken päähänpisto, vaan olin haaveillut siitä vuosien ajan ja vuoden ajan säästin sitä varten rahaa samalla kun yritin etsiä myytäviä muuleja. Mitään suhteita minulla ei ollut millekään muulikappiaalle ja Suomen kahdesta isosta muulista ei kumpikaan ollut myytävänä.

Oletko tyytyväinen muulin talliin?

Erittäin tyytyväinen. Kaikki ennalta haluamani Muulin tarpeet tulee sielä tyydytettyä. Sillä on siis hiekkatarha, kaveri, katos ja olkea. Mitään muuta ei Muulit tarvitsekaan. Mitä taas tulee minun tyytyväisyyteeni, sekin on hyvällä tolalla. Tallilla on täysipäinen omistaja ja hevosenomistajat (pääsääntöisesti) (vitsi) (joku veti taas herneen nenään).

Jos rahalla ja paikalla maantieteellisesti ei olisi väliä, mikä olisi se aivan täydellinen tallipaikka muulille? 

Täydellisessä tallipaikassa olisi pieni laumallinen muuleja ja ehkä yksi väistävä hevonen porukassa (muulit tykkää hevosista). Ne asuisivat jättikokoisessa (2 ha vähintään) kuivapohjaisessa aktiivipihatossa, jossa on myös metsää mukana. Pohjat olisivat kuivat 247, eli on hyvät salaojat ja sorat ja hiekat. Pihatto on tietenkin iso ja kuiva ja siellä on toisessa päässä lämpösäteilijöitä että Muuli pääsee grillaamaan itseään jos se haluaa. Pihatto on kunnon pihatto, eli iso makuusalu, eteinen ja paljon kuiviketta. Isoista ikkunoista näkee ulos ja kattoikkunoista tulee luonnonvaloa sisään, yövalo löytyy tietenkin myös.

Ruokana on olkea vapaasti ja väkkärit tulee automaatista pari kertaa päivässä, samoin pieni määrä heinää laskeutuu mukavasti automaatista muutaman kerran päivässä. Ruokailualue on tietenkin asfaltoitu ja katettu ettei Muulin tarvitse syödä sateessa. Ja sielläkin voisi olla lämpösäteilijöitä.

Tallilla on tietenkin maneesi ja siellä pärjää ilman kenkiä. Ympärillä on paljon aidattuja ja autottomia maastoja. Laidunta tallilla ei tarvitse olla koska Muulia ei saa sinne päästää.

Suosikkikuvasi/paras kuva ikinä Muulista? 

Tätä varten selasin aikamoisen läjän kuvia läpi enkä sltikään osannut valita yhtä suosikkia. Joko se olisi sellainen, jossa muuli näyttää helvetin komealta tai sitten se on joku sellainen, joka kuvastaa minun ja sen suhdetta. Jessi kävi ottamassa hienoja kuvia keväällä ja niitä voi ihailla tässä postauksessa.

Allaolevan kuvan tarina on sellanen, että kuvaussessiossa vein Muulin ensimmäistä kertaa kävelylle tallin pihan ulkopuolelle kun otimme kuvia laitumella. Ympärillä oli matalat sähköaidat, mutta lumi oli painanut ne osittain maahan, joten jos Muuli olisi lähtenyt ns lapasesta, ei sillä olisi ollut mitään esteitä tiellään.

Kaikki meni kuitenkin hienosti ja Muulikin ktsoo tässä kuvassa minua niin rakastavasti että!
Kuva: Jessica Ruponen
Valitsin tähän vielä toisenkin kuvan. Muulilla ratsastaminen tuntui niin pitkään täysin mahdottomalta tehtävältä, ja on sitä välillä edelleenkin. Allaoleva kuva on otettu parhaalta ratsastuskerralta ikinä ja siinä Muuli menee leppoisasti ja renosti eteenpäin (kuolainta pureskellen mutta se ei onneksi näy katsojalle). Tuolla kerralla en meinannut kuolla kertaakaan!
Kuva: Merja Mäkinen

Kysymystä voi tarkastella vielä siltäkin kantilta, että mikä on paras minun ottamani kuva Muulista. Olenhan itsein wannabeaasikuvaaja, joten kuvavalikoima ei ole mitenkään täydellinen ilman omaa otosta. Tällä hetkellä tykkään eniten allaolevasta joulukuvasta, jonka otin marraskuun alussa laitumella. Toki tausta voisi olla reilusti epätarkempi, mutta koska Muuli oli niin kaukana, olisi se ollut mahdotonta toteuttaa objektiivilla, joka kamerassa oli tuolla hetkellä.


Jos joutuisit ottamaan toisenkin muulin, millaisen? 
ja
Oletko harkinnut koskaan hankkivasi toista muulia?
ja
Jos saisit ihan millaisen muulin tahansa, millainen se olisi?   

Lähtisin etsimään sellaista, mikä on ainakin 10 vuotta vanha ja sillä on tehty kaikkea mitä mieleen tulee. Se olisi mielellään ollut jossain vaelluskäytössä vaihtuvien ihmisten ratsuna ja sille käy kaikki. Tietenkään se ei saisi olla läheisriippuvainen ja sen tulee tykätä ihmisistä ja antaa helposti kiinni. Rakenteeltaan se olisi kevyt (kuten Muulikin), eli ei missään tapauksessa mikään saksalainen tankkeri. Säkäkorkeutta saisi olla enemmän kuin Muulilla, sanotaan että joku 150 cm olisi hyvä. Muuli on siis 143 korkea.

Jos rahaa olisi käytettävissä rajattomasti, lähtisin jenkkeihin koeratsastamaan muuleja maineikkaiden muulinkouluttajien luokse ja valitsisin sieltä parhaan. Ja sit vain toivon ettei sillä matkan aikana napsahda ja että se muistaa minut vielä Suomessa.

Ja olen kyllä harkinnut toisen muulin hankkimista, nyt ainakin tiedän millainen sen pitää olla ja millainen ei. Jos meillä joskus on oma torppa muulinpitomahdollisuudella, niin pitäähän Muulin saada kaveri. Mutta harjoitellaan nyt ensin tällä yhdelä.

Onko sulla mietittynä muulin pito ns loppuun asti vai menetkö päivä kerrallaan? (Eli mitä sitten jos joutuisit myymään tai lopettamaan, koukkuun vai piikillä jne) Saako muuleja ja aaseja teuraaksi?

Itseasiassa on mietitty. Ja kun olen viljellyt blogissakin että muuli on parasta kylmäsavustettuna leivän päällä, niin olen edelleen täysin sitä mieltä. En ole tietoisesti ottanut sille ell-vakuutusta (sen saaminenkin tosin on epävarmaa), joten jos sille tulisi jotain kalliimpaa hoidettavaa, josta paranemisennuste ei olisi 100%, lähtisi se palvattavaksi. Ähkyleikkaukseen se ei lähtisi ja jos koivesta pilkistää luu, niin se on nappia otsaan saman tien ja veret maahan.

En siis lähde noihin piikkilopetuksiin, koska liha on tarkoitus jatkokäyttää.

En ole kysynyt teurastamoilta että ottavatko aaseja tai muuleja, mutta jos eivät ota, niin luulisin löytäväni jonkun asiantuntevan hirvimiehen, joka voi laittaa lihat minulle paketteihin. Siinä sitten vietetään muulipeijaisia ja muisteltaisiin hyviä hetkiä. Ja talja tietenkin seinälle. Kaviot voin lahjoittaa kengitysopiskelijoille teuraskavioiksi.

Vältän siis jatkossakin kaikkia lääkkeitä, jotka voivat estää elintarvikekäytön. (ja voinhan syöttää sen silti kissoille).

Myyminen sirkukseen tai jollekin muulitietoiselle ihmiselle on ihan mahdollista myös, eli jos Muulissa ei ole mitään vikaa mutta minulla itselläni on pakottava tarve päästä siitä eroon (esim työttömyys = rahat loppuu), niin tottakai laittasin se myyntiin. Jos kukaan ei sitä halua ostaa pyyntihinnalla, niin menkööt koukkuun. Eläinhän ei lopettamisestaan kärsi.
Kuva ei liity.
Millaisen myynti-ilmoituksen kirjoittaisit Muulista juuri nyt?
ja
Minkälainen olisi sellainen myynti-ilmoitus Muulista, jonka jälkeen se ei ainakaan menisi kaupaksi?

Myydään nelivuotiaaksi kääntyvä muulitamma projektiksi.

Tuotu Espanjasta helmikuussa. Emä PRE hevonen, isä andalusianaasi. On käyty selässä, mutta ei myydä ratsastettuna, mukaan voi ostaa kaksi epäsopivaa satulaa. Ohjasajettu ja juoksutettu, ei hyvä kummassakaan. Ei anna välttämättä kiinni tarhassa ja voi olla vaikea lastata. Lähtee käsistä kun pelästyy jotain ja on hyvä ponnu, hyppää aitojen yli karkuun. Pysyy kuitekin erinomaisesti korkeissa sähköaidoissa. Kaviot on vuoltu myös vieraan toimesta, ei kengitetty koskaan. Hampaita ei ole raspattu koskaan ja ostaja saa teettää ostotarkastuksen omaan piikkiinsä. Ei ole minulla ollessaan sairastelut.

Ollut kaksilla messuilla 2-3 yötä kerrallaan ja toimi moitteetta. Stressaa jos jää yksin, mutta pysyy sähköissä eikä yritä kiivetä karsinasta karkuun. Sopinee ratsuksi tai ajoon tulevaisuudessa, ehkä. Käynti ja ravi näyttävät maastakäsin hyvältä, laukka on voimatonta pupulaukkaa. Irtohypytetty, hyppää ok.

Myydään perävalotakuulla ja mitään kuulumisia en halua kuulla. Toivon että jos luovut muulista joskus, niin yritä välttää se, että se lähtisi kiertoon. Toivon että ostajalla on selkärankaa lopettaa Muuli tarvittaessa.

Hinta: 3000 euroa varusteineen (saat ehkä 1000 euroa kun diilaat ne epäsopivat satulat, mukana myös läjä loimia ym) tai 2500e ilman varusteita. Osamaksumahdollisuutta ei ole.
Onko muulin hampaat jotenkin erilaiset kuin hevosen vai miksi ei raspata? (kysymys lisätty 22.12.)

Siis tietenkin raspataan, mutta kirjoitin ilmoitukseen että ei ole raspattu meillä = en tiedä onko siellä jotain ymmätyksiä tai että miten toimenpide onnistuu.
Lue lisää

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Peffaliukua paikalta pakenevan Muulin perässä

Ei mennyt taaskaan niinkuin Strömssössä. Otin Muulin ohjasajoon kentälle ja ensimmäisen mokan tein siinä kun en saanut kentän portin nauhaa tarpeeksi kireälle. Se jäi siis turhan löysälle eli matalalle. Ajattelin että tässä on mennyt niin hyvin, niin ei se varmaan pääse multa irti ja vapauteen.

Note to self: never trust a mule.
Don't trust me t. Muuli
Heti ensimmäisellä kierroksella kentän ympäri se pelästyi jotain kentän takalaidassa. Se ei ole sinänsä mitään ihmeellistä, sillä hevoset pelkää siellä myös. Tuuli kahisuttaa kuivia pitkiä korsia tms. Muuli pelästyi, pidin kiinni naruista (liinat ohjina), Muuli kääntyy mua kohti, kääntyy lisää, naru kaulan ympäri, pääsi irti. Juoksen itse portille ettei se ainakaan lähde aidan yli karkuun ja katson kuinka Muuli loikkii narujensa kanssa. Pian se kuitenkin alistui kohtaloonsa ja käveli portille mun luokse ja laitoin narut taas kondikseen. Ja ihan satavarmasti se talloi myös ohjiensa päälle.
Kännykkälaatua olkaa hyvät!

No homma jatkui, tietenkin. Ei mennyt kauaa kun taas mentiin. Tällä kertaa se otti kipinää jostain tuntemattomasta syystä kun olin juuri kääntämässä sitä ja toinen ohja meni takapuolen yli. Kipinät eivät välttämättä liittyneet siihen ohjaan pyllyn päällä, mutta myöhemmin sekin aiheutti reaktiota. Muuli siis otti ja lähti ja tällä kertaa en päästänyt irti.

Tiedättehän että jos esimerkiksi putoaa selästä, niin ohjista ei päästetä irti, ikinä. Kaaduin perseelleni, Muuli lähti, luistelin sen perässä jaloilla jarruttaen kerran kentän ympäri. Kulmassa meinasin slaidata ulos kentältä. Tajusin parin sekunnin kuluttua että se muuten lähtee ulos kentältä, ja niin se lähtikin, loikkasi ihan kevyesti karkuun. Siinä vaiheessa oli pakko irrottaa.

Kyllähän minä tiesin etten saa sitä pysähtymään sillä että roikun perässä, mutta jos se meinaa lähteä hanskasta, niin tuntekoot samalla kipua suussaan (tähän kirosana). Nythän se pääsi eroon kivusta ja minusta hyppäämällä kentältä pois, eli se sai oikein megapalkinnon siinä kohtaa. Todella hienoa, todella.

Kaivoin lumet ulos Kuomista ja takin sisältä ja hain Muulin tarhojen välistä takaisin kentälle, tällä kertaa käytin kaiken voimani ja kiristin portin tarpeeksi korkeaksi. Kentälle jäi aika hyvät sladitusjäljet, olin slaidannut myös yhden siivotun paskakasakohdan yli. Ensi kerralla oikea pulkka perään satulaan?

Koska Muuli veti nyt häntää koipien väliin jos liina meni beban päältä, tein sen kanssa pelkkää kahdeksikkoa, jolloin vaihdoin suuntaa aina keskellä ja liinat meni joka kierroksella takapuolen yli toiselle puolelle, tai ainakin toinen liina. Homma alkoi sujua aika pian, mutta hinkutin kahdeksikkoa silti aika pitkään jotta se ei varmasti aiheuta enää reaktioita.

Juoksutin myös kahdella liinalla niin, että olin itse ympyrän keskellä, toki kävellen koko ajan pienemmällä ympyrällä. Sekin meni ihan hyvin paitsi että Muuli oli valmis pysähtymään pienimmästäkin merkistä.

Lopuksi päästin sen kokonaan irti ja ajattelin että se haluaisi vielä irrotella. No ei halunnut, enkä minä halunnut sitä yhdelläkään eleellä ajaa päättömään laukkaan, sillä kuten kaikki tietävät, irtojuoksutus on kamalinta mitä omistaja voi hevoselleen tehdä. Se tuhoaa kaiken vaivalla rakennetun luottamuksen ihmisen ja hevosen välillä kun hevosen silmissä omistajasta tulee saalistaja. Hävetkää irtojuoksuttajat!

Kokeilin kuitenkin hyvin pienellä energiallamäärällä jos Muuli kävelisi vapaana ympyrällä, nyt kun ei ole mitään ruohoakaan houkutuksena kentän laidoilla. Ja kävelihän se!

Oikeaan kierrokseen se käveli hyvinkin lähellä, vasempaan se ei pysty tekemään niin pientä ympyrää. Se meni käyntiä ja ravia pyynnöstä ja pysähtyi molemmista askellajeista kuin seinään.

Hyvä fiilis in my ass t. Muuli
Oli oikeasti todella hyvä fiilis siinä kohtaa kun Muuli valitsee päättömän irrottelun sijaan juosta mun ympärillä tasan siinä askellajissa kuin missä halusin sen juoksevan. Paitsi laukkaahan se ei juoksuttaessa ota enkä sitä ole yrittänytkään vaatia, uskon että se tulee sitten kun sen tasapaino ja kunto ovat valmiit siihen.

Yritin ottaa tästä videotakin itse, mutta laatu oli sen verran kamalaa ettei siitä ole julkaistavaksi.

Palkinnoksi Muuli pääsi tarhaan, minä pääsin siivoamaan tarhaa ja ratsastin vielä vuokrahevosella lopuksi.




Huomasithan kysymyspostauksen? Kaipaan edelleen kysymyksiä, käy jättämässä ne täällä!
Lue lisää