sunnuntai 31. tammikuuta 2016

No milloin se tulee?

Olen saanut kuulla kysymyksen muulin saapumisesta monta kertaa. Ja nyt aikataululle on arvio. Sen kyyti lähtee Portugalista ensi viikon alussa ja nappaa Indian Andalusiasta kyytiin. Matka kestää 10-12 päivää eli se saattaa saapua kahden viikon päästä eli ehkä 14.2. Ja olis muuten parempi saapua ennen 27.2. sillä silloin olen sopinut ensimmäisen muuliekskursion :D Muuli on ko ekskursion aikana tiukasti kotitallillaan ja ihmiset tulevat pällistelemään sitä aidan takaa.

Vaikka odottavan aika on pitkä, muulin onneksi se on edelleen Espanjassa sillä Suomessahan (varsinkin täällä etelässä) on ollut yksi huonoimmista talvista miesmuistiin. Tai olihan meillä kaunista pakkassäätä pari viikkoa ennen näitä pääkallokelejä. Autokin vyöryy vaan vaikka polkee jarrua pohjaan. Ihme etten ole töpeksinyt sitä ojaan vielä kertaakaan.




Lue lisää

Muulimenot tammikuussa

Menot
Horzelta 2 heinäverkkoa yht. 35,90e
Verkkoihin vetoketjut yht 17.90 (Sain Talliniksit fb-ryhmästä hyvän idean ommella verkkojen suihin pitkät vetoketjut helpottamaan niiden sulkemista)
Vahvaa lankaa ompeluun 2e
YHTEENSÄ 55,80e

Tulot
0e
YHTEENSÄ -55,80e

Halvalla mentiin, mutta tästähän se vasta alkaa ;)

Helmikuussa tuleekin maksuun helmikuun tallivuokra Suomessa sekä muulin kuljetus Espanjasta Suomeen. (tähän pitkä nielaisu). Lisäksi pitää hankkia loimia (onneksi on jo muutama kaveri joilla on käytettyjä 134/145 loimia hiljaisessa myynnissä).
Lue lisää

lauantai 23. tammikuuta 2016

Muuli istuu, muuli makaa

Sain Espanjasta pari videota jossa tuleva muulini India kulkee liinassa. Jo se, että muuli kulkee liinassa on pieni ihme. Mutta että se menee käyntiä näin rennosti ja ravissakaan ei lähde huitelemaan muualle on 2kk koulutusjakson jälkeen hieno suoritus! Katsokaa itse.


Alemmassa videossa on havaittavissa myös pieni laukkaspurtti.
Lue lisää

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Nyt meni muuli vaihtoon! (esittelyssä tuleva muulini India!)

Sain tänään viestiä Espanjasta että Nepalin koulutus ei ole edennyt odotusten mukaisesti ja voin joko jättää sen ilmaiseksi 2kk jatkolle koulutukseen TAI vaihtaa muulin Nepalin sisareen Indiaan.

Mähän sain marraskuussa kuvat ja tiedot kahdesta muulisisaresta. Ne oli samasta laumasta ja saman ikäiset. Koska mulla oli vain kuvat valinnan tukena, tykästyin Nepalin ulkonäköön enemmän. Molemmat muulit olivat siinä vaiheessa (haettu laitumelta jossa ne olivat kasvaneet laumasta) saman tasoisia, eli niille voi laittaa riimun ja ne kulkivat talutuksessa.

Nepal näytti kuvissa jotenkin valmiimmalta.

Mutta Nepal osoittautui liian herkkikseksi eikä koulutus ole voinut edetä. Se vaatisi paljon lisäaikaa ja rauhallista etenemistä. Sensijaan sen sisko India on päästänyt ihmiset ongelmitta selkäänsä.

Tämän päivän ajan mietin että kumpaan vaihtoehtoon tartun. Tietenkin 2kk ilmaista tallipaikkaa ja koulutusta oli houkutteleva tarjous MUTTA jos Nepal ei ole tähän asti edistynyt niin miten se edistyisi jatkoajalla? Tuollaiset herkkikset kaipaa just sitä omaa ihmistä joka rauhassa tekee niiden kanssa. Mä en myöskään varsinaisesti kaipaa ongelmia itselleni tämän enempää.

Siispä kakkosvaihtoehtoon eli Nepalin sisareen Indiaan, josta sain myös pienen pätkän videota. Se näyttikin jo paljon valmiimmalta kuin kuvissa, joten valinta oli selvä, autoon lastataankin India! Muulit ovat todella saman näköisiä, kuvista huomaa eron että India oli hieman harmaampi.

Joten, saanko esitellä, 3v muulitamma India (kuvat marraskuulta)






Huomasittekin varmaan että leiska muuttui kun kaverini Josefina halusi korjata mun tekemän järkyttävän bannerikuvan. Ja hyvään saumaan tulikin, nimittäin siihen saatiin heti uuden muulin kuvat.

Menin muuten tilaamaan karsinataulun Nepalille. Nepalin nimellä ja kuvalla. Oli hyvä tarjous. Prkl.
Lue lisää

tiistai 19. tammikuuta 2016

Putkiaisa avuksi hiihtoratsastukseen

Kehitin putkiaisan, jolla on mahdollista ajaa poneilla suksien kanssa ilman että kukaan ratsastaa ponilla.

Ponilla tulee olla silavaljaat perinteisellä valjastuksella, (ei pikalukollisia ellet nikkaroi vastakappaleita putkiaisaan ;)


Tarvitset rautakaupasta (itse ostin kaiken Puuilosta) 2x 3 metristä 50mm viemäriputkea, 4x 90 asteen mutkaa ja 2x 30 asteen mutkaa. Lisäksi 10 60mm mutteria/ruuvia. Muttereilla systeemistä saa uudelleenkoottavan. Mutterien laitto vaatii toki myös porakonetta.

Lisäksi tarvitset rengasruuvin jonka pituus on ainakin 60 mm jotta se menee kokonaan putken läpi.

Sahaa muhvit pois jolloin putket lyhentyvät noin 5 cm. Sen jälkeen sahaa molemmat putket pätkiin 55 cm, 160 cm ja jäljelle jää 80 cm. Toinen 80 cm pätkä jää ylimääräiseksi.


 Kuvasta näet kuinka putket kootaan. 80 putkeen kiinnitetään ratsastaja, 55 cm ja 160 cm putket muodostavat aisat.

Jos teet koottavan version, avaa mutkien päät ja ota tiiviste pois. Tiiviste on niin hyvä että kokoaminen ja purkaminen menee hikiurheilusta. Esim kuusioruuvilla (M6) ja mutterilla kasaaminen käy nopeasti. Ne kohdat, joita ei ole tarkoitus purkaa, voi ruuvata ihan tavallisilla ruuveilla. Laita ainakin kaksi ruuvia per liitos.
Kuvassa näkyy kuinka paljon shetlanninponin ja laskettelusuksien väliin jää tilaa juuri sopivasti. Pukit ym eivät millään osu kuskiin saakka.

Kuski pitää kiinnittää jotenkin aisaan ja helpointa tämä on sitoa ympärilleen riimunnaru, jossa on paniikkilukko. Siitä on nopeinta irtautua.
Paniikkilukko / Panic snap


Narua ei kannata laittaa pelkästään selän takaa koska se nousee liian ylös. Riimunnaru kannattaa pujottaa siis myös jalkojen välistä jotta se pysyy tarpeeksi alhaalla ja vetopiste tulee oikeaan kohtaan ja on mukavampaa hiihtäjälle. Mietin myös että kiipeilyvaljaat voisivat olla hyvät tähän, kunhan niihin kiinnittää pikalukon.

Edit 23.1.2016, kaverini Tiina kuvaili meitä, tässä päivänvalossa otettuja kuvia ja videoita.


Laskettelumonoilla on ihan hyvä talutattaa ja varustaa ponia ;)


Muista että rintaremmi tulee aisan kautta, koska ponin kuuluu vetää silavaljaillakin rinnalla, ei mahalla/selällä.

Ja sit mennään!





Kuvasta ehkä näkyy kuinka kiinnitys kuskiin on jo vähän löystynyt. Ponin on parasta vetää niin, että hiihtäjä on mahdollisimman kiinni poikkiaisassa. Silloin kuorma lähtee liikkeelle samaan aikaan kun poni liikkuu.


Ostin tori.fi kiipeilyvaljaat ja Horzen alesta riimun ja narun joissa oli pikalukko. Riimu ja naru olivat sellaisia hiluja ettei niistä olisi ollut koskaan käyttöön. Mutta lukko pelittää hyvin. En löytänyt paniikkilukkoja mistään muualta kuin kiinnitettyinä valmiiksi riimunnaruihin, joten naru piti uhrata.

Lue lisää

lauantai 16. tammikuuta 2016

Sopiiko muuli minulle?

Seuraava artikkeli oli Alberta donkey and mule clubin sivuilla ja sen on kirjoittanut Jane Lambert. Voit lukea alkuperäisen artikkelin täältä.

Vastailin itse Janen kysymyksiin.
---

Suunnitteletko muulinhankintaa? Kysyppä vielä itseltäsi seuraavat kysymykset.


Kuinka kokenut olet hevosten kanssa?

Jos et ole koskaan ratsastanut tai omistanut hevosia, sinulla ei välttämättä ole riittävästi tietotaitoa hevoseläimen omistamiseen. Muulit ovat viisaita ja jos mokailet niiden kanssa, ne osaavat käyttää tyhmyyttäsi hyväkseen. Sinun on tunnettava hevoseläinten logiikkaa ja kyky lukea hevosen tai muulin ruumiinkieltä. Tämän oppiminen vie aikaa. Jos sallit muulisi jekuttaa sinua, se tekee sen ihan varmasti.

Kaisa: Olen harrastanut hevosia jossain muodossa 13-vuotiaasta lähtien ja aaseja 15-vuotiaasta lähtien. Uskoisin että jonkinlainen kokemus on.

Kuinka kärsivällinen olet?

Muulien omistaminen vaatii kärsivällisyyttä. Muuleja on käsiteltävä älyllä, ei voimalla. Jos yrität pakottaa muulin tekemään jotain, sensijaan että saisit muulin vakuuttuneeksi siitä että se haluaa tehdä asian itse, olet ongelmissa. Muulien kanssa toimiminen vaatii paljon älliä.

Kaisa: En ole kovin kärsivällinen, tämän asian suhteen onkin paljon opeteltavaa mutta tiedän että muulien kanssa kärsivällisyyttä tarvitaan extrapaljon. Ja kun muulin oppii tuntemaan paremmin, osaan sanoa että vaatiiko tietty tilanne kärsivällisyyttä vai olenko onnistunut opettamaan muulille että jos sitä ei huvita, niin ei tarvitse.


Kuvat ei liity, mutta viime talvena harrastin hiihtoratsastusta. Avasin kauden jo tänä talvenakin, mutta etelässä ei tunnu olevan kisoja joihin treenata.


Tykkäätkö älypeleistä?

Jos tykkäät ratkoa lukusarjoja, tykkäät muuleista. Ne ovat todella älykkäitä eläimiä joiden aivosolut liikkuvat jatkuvasti. Muulien ja hevosten koodikieli on erilaista. Pitkäkorvalle on annettava älyllä ratkottavia haasteita. Muuli on pidettävä kiinnostuneena työhön ja lopetettava ennenkuin se kyllästyy. Muulille on annettava positiivista palautetta kun se tekee homman hyvin.  Jos muuli on aamulla äkäinen, kannattaa samantien unohtaa päivän treenit.
Hyvin koulutettu ja käsitelty muuli tottele jokaista käskyä mutta jos muulin suututtaa, se ei välitä enää mistään.

Kaisa: Tätä odotan oikeastaan eniten! Tiedättekö kun hevosten kanssa pelataan joko perinteisesti negatiivisen vahvistamisen kautta mutta koko ajan enemmän vallalle tulevat porkkanansyöttelijät. Minä lataan varmasti vyölaukun täyteen porkkananpaloja MUTTA en epäroi sanoa EI tai läimäyttää lavalle jos mua meinataan jyrätä. Toki aina hyvästä suorituksesta palkitaan herkuin.

Parastahan tässä on se, että juuri kenelläkään Suomessa ei ole mua enempää kokemusta muuleista, niin mähän voin tehdä ihan mitä vain ja selittää asian että "muulit sitä, muulit tätä" ;)
Kuva ei liity.

Millainen talli sinulla on?

Minun mielestäni muulit tarvitsevat sähkölangan. Piikkilanka-aidassa (HUOM! Suomessa hevoseläimiä ei saa pitää piikkilanka-aidassa ollenkaan) ne satuttavat itsensä, jossain vaiheessa. Putkiaitaan ne nojailevat ja saavat sen vääntymään rikki ja lautatarhan ne syövät.

Kaisa: Muuli menee ihan tallipaikalle täysihoitotalliin. Siellä on sähkölangat.

Onko sinulla muita eläimiä?

Muulit ovat todella sosiaalisia eivätkä halua olla yksin. (HUOM! Suomessa hevoseläimiä EI SAA PITÄÄ YKSIN) Jotkut ihmiset jopa pitävät muulia tarkoituksella yksin jotta se loisi paremman suhteen omistajaansa!
Muuli laumaantuu tiiviisti hevosten kanssa, erityisesti tammojen. Yhdysvalloissa tämä on hyvä juttu jos muulilla käydään vaeltamassa; sen voi päästää vapaaksi öiden ajaksi eikä se lähde kauas lauman luota. Toisaalta, muuli hermostuu helposti jos sillä ratsastetaan ilman seuraa, se ei halua olla tallissa yksin, sidottuna puomiin yksin tai kentällä yksin ja menee kauan aikaa ennenkuin muuli oppii että se kyllä näkee pian taas muut hevoset.
Muulit voivat tappaa pienempiä eläimiä. Älä laita muulia samaan aitaukseen lampaiden, vuohien, sikojen, varsojen tai vasikoiden kanssa. Katso koirien ja kissojen perään. Pienten lasten ei pidä olla valvomatta muulien lähettyvillä.

Kaisa: Tallinomistajalla on koiria ja kissoja.

Mitä lajia harrastat?

Muulin tulee sopia siihen ratsastuksen lajiin, jota aiot harrastaa. Muuleja voidaan tehdä kaiken rotuisista hevostammoista ja orikin vaikuttaa luonteeseen ja rekenteeseen. Kaikkiin lajeihin on mahdollista saada sopiva muuli.
Aasiori jättää muuliin kokoa, luonnetta ja älykkyyttä. Hevostammalta taas tulee malli siihen, kuinka muuli suhtautuu uusiin asioihin sekä sen rakenne. Selvitä ennen muulin ostoa/teettämistä sen emän ja isän luonteenlaadut ja valitse sellainen muuli, joka sopii parhaiten tarkoituksiisi.

Kaisa: En osaa sanoa mitä rotuja muulin taustalla on :D Eli jännä nähdä mikä se laji tulee olemaan.
Kuva ei liity.

Onko sinulla tamma mutta ori puuttuu?

Jos sinulla on hevostamma jolla on sellaisia ominaisuuksia, joita haluat myös muuliltakin, kannattaa se astuttaa. Yhdysvalloissa kannattaa tässä vaiheessa katsoa millaisia jälkeläisiä tälle orille on syntynyt vastaavanlaisista tammoista, Suomessa tämä ei ole mahdollista.
Muulit voivat olla dream come true tai pahin painajaisesi. Minä rakastan omiani ja nautin niiden yksilöllisistä luonteista, varmajalkaisuudesta ja tasaisuudesta. Mutta kun mietit että oletko muuli-ihminen ylipäätään, muista että muulit eivät ole pitkäkorvaisia hevosia. Muuli on paljon enemmän kuin hevonen eikä sovi kaikille.

Kaisa: Oliskin joskus oma talli johon voisin ottaa esim lämppäritammoja kantamaan muulivarsoja. Olen selvittänyt asiaa sen verran että lämppäreistä ja täykkäreistä tulee hienoja muuleja! Lämppäreillä on hieno luonne ja yleensä sporttinen runko. Jenkit käyttää paljon westernrotuisia, esim quartereita ja niiden muulivarsoista tulee turhan skrodeja.

Teksti: Jane Lambert
Käännös ja muokkaus Suomeen: Kaisa Määttänen
Kuvat ei liity, mutta ne olen ottanut minä. Ethän kopsaa näitä etkä mitään kuvia blogista mihinkään itsellesi.


Lue lisää

tiistai 12. tammikuuta 2016

Liian hyvää ollakseen totta?

Eilen tsättäillessäni aasinoobikaverini kanssa (se sama, jonka sain aivopestyä muulivaellukselle syksymmällä) hän kertoi että on alkanut uskoa muulien paremmuuteen. Jatkoimme keskustelua sillä itse tajusin että hetkinen, ihan samaan tapaan suokkeja on yritetty markkinoida ihmisille.

Sitten haistoin palaneen käryn. Erityisesti kirja "Those magnificent mules" antaa ymmärtää että kyseessä on eläinlaji aivan eri sfääreistä. Muuli kokoaa lehmät, tappaa puumat, käy makaamaan jotta ylipainoinen omistaja pääsee selkään ja kuljettaa tätä kaksi viikkoa peurajahdissa keskellä wildernessiä. Eikä hikoa kuin satulahuovan alta!

Tässä on pakko olla jotain mätää, eikai muuten tätä eläintä hehkutettaisi niin runsaasti.

Toku aaseilla ja muuleilla on tietty maine hevosihmisten keskuudessa. Niitä ei arvosteta, ne ovat itsepäisiä, ne on sellaisille jotka ei osaa ratsastaa (krhöm) ja jotka on vähän sellaisia hassuja kukkahattutätejä (krhöm krhöm). Ja jotta tästä maineesta päästäisiin eroon, niin totta hitossa muuleja pitää kehua maasta taivaisiin.

Mutta palataan suomenhevosiin. Niitä kehutaan myös. Ilman niitä oltais osa Venäjää. Siellä ne rintamalla paineli ojaan kun alkoi paukkua. Kuolleen isännän kantoivat selässään luotisateesta pois. Pettua söivät ja junasta kun pääsivät, niin laukkasivat kolmella jalalla kotipihaan jossa emäntä hieroi kyynelsilmiään kun ei uskonut näkevänsä Pokua enää. Isännän kanssa menettivät korvansa rintamalla.

Aikuisten oikeasti. Suomenhevonen on isopäinen jyrä, jota ei kiinnosta pätkän vertaa mitä ihminen piipittää. Sillä on aivot eikä se epäröi käyttää niitä. Se hakeutuu mukavuusalueelle ja sitä pitää herkuilla lahjoa että se tulisi pois sieltä. Tai saada se uskomaan että mukavuusalue voi jatkua kentälle saakka. Tai jopa maastoon. Jos se otetaan työhommiin kiskomaan tukkeja koko päiväksi, ensin se vähän hangoittelee, sitten tyytyy paikkaansa ja hoitaa homman hienosti kotiin. Jos se taas otetaan ratsuhommiin tunniksi päivässä ja seisotetaan loppupäivä mutavellitarhassa, ei sillä paljoa riitä rispektiä kaksijalkaista kohtaan. Sillä on silloin ihan liikaa aikaa käytää niitä aivojaan omiin tarkoituksiinsa.

Hetkinen, kuvailinko mä nyt muulia vai suomenhevosta?

Onko mulle saapumassa mua älykkäämpi pommi? Jännä nähdä.

Näitä ennakkoon tehtyjä spekulointeja on muuten aika hauska lukea jälkikäteen.
Lue lisää

tiistai 5. tammikuuta 2016

Miksi pitkäkorville syötetään olkea?

Maailman johtava aasientutkimuslaitos eli Donkey Sanctuary on aina ollut oljen asialla. Olki on eniten sitä, mitä aasit söisivät luonnossa. Koska muuli on aasin ja hevosen puolivälissä enkä halua että se lihoo, on ruokintakin oltava jotain tältä väliltä, ja ehkä mielumin enemmän aasityylinen.

Tässä Donkey Sanctuary antaa vastauksia yleisimpiin kysymyksiin liittyen olkipainotteiseen ruokintaan. Artikkelin voit lukea englanniksi täältä. Olen muokannut tekstin Suomeen sopivaksi, joten se ei ole täysi kopio alkuperäisestä. Alkuperäinen teksti on kirjoitettu Englannin näkökulmasta jossa esimerkiksi viljellyt ja eläimille syötettävät kasvit ovat hieman erilaisia kuin Suomessa. Käytännössä olen jättänyt sellaisia kasveja pois, joita ei käytetä Suomessa

Mitä on olki?

 

Olki on viljantuotannon sivutuote. Olki on viljakasvin varsi, josta jyvät irrotetaan puimurilla. Korret jätetään pellolle pystyyn josta ne myöhemmin niitetään ja paalataan eläinten ruuaksi tai alusiksi. Usein ne myös jätetään peltoon ja kynnetään myöhemmin.

Miksi olkea pitäisi syöttää?

 

Aasien ruuansulatus on evoluution aikana kehittynyt käsittelemään runsaskuituista mutta matalasokeriste rehua joten olki sopii tähän hyvin. Aaseille voi huoletta antaa olkea vapaasti ja vaikka näyttäisi siltä että ne syövät sitä reilusti, ne eivät silti liho koska oljessa on niin vähän sokeria ja proteiiniä. Toki oljestakin kannattaa teettää varmuuden analyysi, jos siihen on mahdollisuus. Jos aasi syö liian paljon energiapitoista rehua, se lihoo, voi saada vatsahaavan tai kaviokuumeen. Usein näiden aiheuttajana on viljapitoinen (eli tärkkelyspitoinen) täysrehu.

Mikä olki on parasta?

 

Ohran olki on parasta olkea suurimmalle osalle aaseista ja on loistavaa myös alusena.
Vehnän olki on kuitupitoisempaa kuin ohran olki joten sen pureskelu on vaikeampaa. Donkey Sanctuary suosittelee sitä vain nuorille hyvähampaisille aaseille. Vehnän olki ei ole kovin hyvä alusena.

Kauran olki taas sisältää oljista eniten kaloreita ja sen syöttämisen kanssa tulee olla hieman varovainen ja Donkey Sanctuary suosittelee sitä enimmäkseen alipainoisille aaseille (HUOM! Suomessa ei ole alipainoisia aaseja). Toisaalta kauran olkea on Suomessa eniten saatavilla, joten jo siirtyminen kuivasta heinästä kokonaan tai osittain edes kauran olkeen on hyvä askel parempaan.


Kuinka paljon olkea?


Aasilla tulee olla pääsy kuitupitoisen oljen kimppuun jatkuvasti. Olkea tulee siis olla tarjolla sekä karsinassa, tarhassa että laitumella. Siis myös laidunaikaan. Siis vaikka laitumella olisi paljon vihreääkin syötävää.

Aasi ei syö pitkään sateessa vettynyttä olkea, vaan olki pitää vaihtaa päivittäin kuten heinäkin vaihdettaisiin. Donkey sanctuary suosittelee että vanhat oljet laitetaan aluseksi ja ruokintapaikalle laitetaan uutta olkea paalista. Hevoseläimen luonnollinen syömisasento on maan tasalta, joten on luonnollista että karsinan yhteen nurkkaan lisätään aina uutta olkea ja loppu saa jäädä aluseksi.

Pienisilmäisiä slow feeding verkkoja voidaan käyttää aaseilla, mutta ne on solmittava tiukasti kiinni ja mieluiten matalalle, jotta syömisasento on luonnollinen. Jos käytetään normaalia isosilmäistä heinäverkkoa, se taas tulee sitoa ylemmäs ettei aasi voi sotkeutua verkkoon.

Donkey Sanctuaryssä on tutkittu aasien ruuan tarvetta ja se on noin 1,5% KUIVA-AINETTA vuorokaudessa aasin elopainosta. Oljessa on hyvin vähän vettä ja se onkin 90% kuiva-ainetta. Normaalille noin metrin korkuiselle aasille tulee täten noin 2-3 kiloa KUITUA päivässä. Oljen kanssa ei kannata alkaa laskea määrää, vaan olkea kannattaa tarjota täysin vapaasti niin aasi kyllä syö sitä riittävästi.

Ruuan määrää voi hieman säätää vuodenaikojen mukaan, talvella energiankulutus on suurempaa kylmässä ilmassa ja olkea voi antaa enemmn (jos sitä ei anneta vapaasti) ja kesällä vastaavasti hieman vähemmän. Jos aasi pääsee laitumelle, se valitsee luonnollisesti hyvän makuiden laidunheinän joka ei täytä sen kuiduntarvetta. Jos aasi ei syö olkea laitumella ollessaan, se on otettava esimerkiksi yöksi tarhaan oljen äärelle.

Entä laidunruoho, kuiva heinä ja esikuivattu säilöheinä?



Oljen tulisi muodostaa suurin osa aasin ruokavaliosta. Laidunruoho, kuiva heinä tai esikuivattu heinä toimii ikäänkuin täysrehun tavoin. Jos aasia ruokitaan täysin ilman olkea, ne saavat liikaa energiaa joka jää aasiin tietenkin läskiksi ja aasista tulee ylipainoinen.

Ylipainoinen aasi on yhtä rääkätty tapaus kuin aliravittu. Ylipainoinen aasi sairastuu helposti moniin tauteihin ja ylipaino tuottaa kipua jo ihan kun aasi kävelee. Sairaudet tappavat aasin hitaasti mutta varmasti.

Vähäkuituinen ruokavalio saa aasin etsimään kuitua muista paikoista ja se syö esimerkiksi puuta karsinassa tai tarhassa. Se saattaa syödä purua, jota sen karsinassa on kuivikkeena, eläviä puita ja sellaisia kasveja, joita se ei yleensä söisi.

Laidunruohon, kuivan heinän tai säilöheinän tulee muodostaa aasin päivittäisestä ruokavaliosta vain 25-50% riippuen aasin lihavuuskunnosta. Alipainoiset aasit (HUOM! Suomessa ei ole alipainoisia aaseja) ja vanhat aasit voivat tarvita 50%, normaalipainoiset, lihavat ja terveet aasit saavat riittävästi 25% heinästä. Myös vuodenaika vaikuttaa, talvella kun energiankulutus on suurempaa, voi heinän määrää hieman lisätä.

Nuoret aasit eivät myöskään tarvitse lisäheinää vaan ne kasvavat ihan normaalisti kuitupitoisella ruualla.

Tuleeko oljesta ähky?


Donkey Sanctuaryssä syötetään olkea pääruokana kaikille kavioeläimille, siis myös hevosille. Eläimet tarhaavat ryhmissä ja niillä on vapaa pääsy pihattoon ja tarhaan. Aaseja ruokitaan niin luonnollisesti kuin mahdollista. Ne saavat liikkua vapaasti koko vuorokauden eikä niitä koskaan lukita karsinoihin. Liikkumisen takia ähkyn riski on pienempi.

Ähkyn riski on tosin olemassa silloin, jos aasi siirretään yhtäkkiä heinästä oljelle eikä vaihtoa ole tehty pikkuhiljaa. Älä siis vaihda aasin kuivitusta yhtäkkiä oljelle. Toinen riski on silloin kun syötetään olkea aasille, jolla on hammasvaivoja eikä se voi pureskella korsia tarpeeksi lyhyiksi tai sylkeä ei muodostu riittävästi. Hammasvaivainen aasi ei myöskään saa syötyä päivässä niin paljon kuin terve aasi, joten aasi voi laihtua senkin takia.

Veden puute (HUOM, suomalaiset, nyt tarkkana) edesauttaa myös ähkyn muodostumista. Aasit eivät mielellään juo varsinkaan talvisaikaan kylmää vettä. Aaseilla tulee kuitenkin olla jatkuvasti tarjolla vettä, mieluiten lämmintä, jotta ne juovat riittävästi. On kuitenkin ihan normaalia että aasi juo täyden ämpärillisen lämmintä vettä aina kun sitä on saatavilla. Jos näyttää siltä että aasi ei koske kylmään veteen, on sille tarjottava lämmintä vettä useasti päivässä.

Veden juonnin vähentäminen altistaa myös virtsakiteille erityisesti oreilla ja ruunilla ja Suomessa on ainakin yksi aasiruuna jouduttu lopettamaan sen takia.

Suomessa talvella

 

(allaoleva kappale on kokonaan Kaisan käsialaa)
Talvella aasien ruokintaan liittyy kaksi edellämainittua riskiä, liikunnan puute ja juomisen vähyys. Jos aasit elävät pihatossa läpi vuoden, liikunnan puute ei välttämättä ole ongelma, mutta omistajan tulee seurailla aasien liikehdintää tarhassa. Seisovatko ne vain pihatossa vai liikkuvatko ne mielellään tarhassa?

Ruokinnan tulisi matkia mahdollisimman hyvin aasien luonnollista elämää. Tietenkään pakkaskeli ei ole kovin luonnollista aaseille, mutta fiksulla ruokinnalla aasit saa liikkumaan tarhassa. Kaikille kavioeläimille on normaalia liikkua pitkin päivää hamuillen ruohoa, joten olkea voi levitellä ympäri tarhaa lumiaikaan kun ei ole vaaraa hiekansyönnistä. Tai olkea varten voi ripustaa heinäverkkoja tai muita telineitä muualle kuin pihaton edustalle jotta aasit liikkuisivat edes ruuan takia.

Liikkuminen edesauttaa suoliston toimintaa. Jos aaseja joudutaan esimerkiksi pakkasten takia pitämään sisällä useita päiviä, tulee oljen ja heinän määrää vähentää ja sitä tulee antaa vähän kerrallaan vähintään viidesti päiväsä JOS aasi on sellainen, että se syö heti kaiken mitä sen edessä on.

Jos aasit ovat ulkona, tulee niille antaa pakkasella normaalia enemmän olkea tai jos ruokinta on nyt heinän kanssa suhteessa 75/25, niin pakkasella suhteen voi muuttaa muotoon 50/50. Donkey Sanctuary ohjeistaa muuttamaan suhdetta, mutta Donkey Symposiumissa 2014 annettiin ohjeeksi lisätä oljen määrää koska suhteen muuttaminen lihottaa aaseja. Toki tämä Symposium toteutettiin Yhdysvalloissa, joten siellä aasit eivät varmaan edes koe sellaisia pakkasia joita Suomessa on.

Juominen voi olla iso ongelma jos lämmintä vettä ei ole saatavilla. Aaseille tulisi tarjota vesi pakkasella lämpimänä (toki muulloinkin lämmin vesi on ok!) jotta ne juovat sitä mielellään ja riittävästi. Lumesta aasit eivät saa riittävästi nestettä jos edes suostuvat sitä syömään.

On ihan tavallista että aasi juo kerralla 10 litraa lämmintä vettä, siitä ei tarvitse hätääntyä. Vettä tulee tarjota useasti päivässä.

Onko jotain aaseja, joille ei pitäisi syöttää olkea?


Pitkäkuituiset rehut kuten olki, heinä ja säilöheinä tarvitsevat todella paljon pureskelua ennenkuin ne ovat sopivassa pituudessa nielaistavaksi. Samalla erittyy sylkeä ja ruuansulatus alkaa jo suussa. Aaseilla on runsaasti hampaita ja evoluutio on kehittänyt ne juuri kuitupitoisen ruuan pureskelua varten. Jos aasilta puuttuu tai siltä on jouduttu poistamaan runsaasti hampaita huonon hammashoidon takia, sillä on vaikeuksia pureskella ruokaa kunnolla. Donkey sanctuary ei suosittele tällaisille aaseille ollenkaan korsirehua vaan heinä tulisi antaa valmiiksi pätkittynä. Ruokintaa voi myös täydentää viherpelleteillä, joka on lyhyttä heinäpätkää pellettien tai kuutioiden muodossa. Tämän voi sekoittaa lämpimään veteen jolloin vanhus saa myös riittävästi nestettä.

Jos aasi joutuu syystä tai toisesta olemaan karsinalevossa, on sen ruokintaa tarkkailtava. Tässä tapauksessa ähkyn riski voi kasvaa kun aasi ei pääse liikkumaan. Liikkumisen puute heikentää suoliston toimintaa ja toisaalta aasi ei kuluta energiaakaan läheskään niin paljon kuin normaalisti.

Mikä on rehuanalyysi ja miksi se pitäisi teettää?


Rehuanalyysiä varten tukko olkea, heinää tai säilöheinää lähetetään laboratorioon ja siitä tehdään analyysi. Analyysi kertoo omistajalle, mitä arvoja korsirehu sisältää ja esimerkiksi sokeriarvo kertoo suoraan sen, voiko heinää ylipäätään syöttää aasille. Jos heinässä on paljon sokeria, se tulee aiheuttamaan ongelmia ja altistaa kaviokuumeelle.

Heinän sisältämiin ravintoaineisiin vaikuttaa suuresti heinän korjuuaika, heinälaji, pellon maan laatu sekä kuun ja tähtien asento. Samalta peltolohkolta ei tule eri korjuukerroilla samanlaista tavaraa.

Suomessakin suuret heinäntuottajat teettävät analyysin itse, joten ostajan ei tarvitse teettää sitä omalla kustannuksellaan. Erityisesti hevospuolella pyritään tekemään vähäsokerista hevosheinää, toki sekin voi olla liian sokeripitoista aaseille.

Tekstin lähde, Donkey Sanctuary 
Käännös ja muokkaus Suomeen: Kaisa Määttänen
Kuvat Tukkilan aaseista ja Muulista, Kaisa Määttänen

edit 13.6.2016: Lisätty kuvia Muulista syömässä olkea.
Lue lisää

lauantai 2. tammikuuta 2016

Saksaan muulimatkalle, valmistelua

Kirjoitin tänne joskus aikoja sitten vaihtoehtoja aasi/muulimatkoista ulkomaille. Yksi paikka, jonka esittelin virtuaalisesti, oli Albmuli. Se sijaitsee lähellä Stuttgartia, eteläisessä Saksassa. He järjestävät eri pituisia maastoja ja pidempiä reissuja. Reissujen kuningas on tietenkin 8 päivän muulivaellus, jonka kuvia löytyy linkin takaa. Tämän linkin takaa löytyy pidempi matkakertomus saksaksi.

Yksi heppailukaveri on ilmoittautunut mukaan kun systemaattinen aivopesu muulien paremmuudesta puri nopeammin kuin uskoinkaan.

Olin jo aikaisemmin laittanut Albmuliin viestiä ja kysynyt että selviääkö siellä pelkällä englannin kielellä ja kuulemma selviää. Tällä viikolla laitoin uudestaan viestiä ja kysyin että miten sinne tallille pääsee kun se sijaitsee 60 kilometrin päässä Stuttgartista.

Sain hyvän vastauksen junista ja vinkin että yksi on tulossa vaellukselle juuri Stuttgartista ja hän voisi ehkä ottaa meidätkin kyytiin!
Tai...
Lento Stuttgartiin, josta juna Metzingeniin. Suoria junia menee kerran tunnissa ja matka kestää noin 45 minuuttia. Sieltä bussilla Münsingeniin josta tallin omistaja hakee meidät jos bussia ei ole.

Muuten juna-aikataulut löytyy hienosti netistä mutta bussia Metzingenin ja Münsingenin välille ei löydy mistään, mutta ilmeisesti paikallisdösä kulkee tätä väliä.

Helpointa olisi jos tämä yksi vaellukselle tulija nappaisi meidät Stuttgartista kyytiinsä.
Suttgart, Neue Schloss. Kuva Wikimedia commons, saa käyttää vapaasti ei-kaupallisesti ja muokata.

Lähtö maastoon on lauantaina kymmeneltä aamulla ja paluu on seuraavana lauantaina viideltä iltapäivällä. Ajat ovat siinä mielessä haastavat, että meidän on pakko tulla Stuttgartiin jo perjantai-iltana ja paluumatkalle pääsemme lähtemään vasta sunnuntaina, sillä lauantai-iltana ei lähde koneita Helsinkiin, siis ainakaan mitään järkeviä. Joten meidän on "pakko" viettää Stuttgartissa ensimmäinen ja viimeinen yö.

Olisimme Stuttgartissa perjantaina puoliltapäivin ja paluu lähtee sunnuntaina aamukasilta. Perjantaina on siis aikaa tutustua kaupunkiin, sijaitseehan siellä sentään maailmankuulu Mersun museo!

Itse vaellus (sisältää oppaan, satulalaukkueväät, muulin ja matkatavaroiden kuljetuksen) = 850e
Yöpymiset ja ruokailut majataloissa reissun aikana 30e x 8 yötä = 240e
Lennot Helsinki - Stuttgart = 200e
Juna/bussi Stuttgart - kohde - Stuttgart = 40e
Yöpyminen Stuttgartissa 2 yötä = 80e

YHTEENSÄ 1410e / hlö*

*sisältää kaiken muun paitsi ensimmäisen illan ja viimeisen illan ruokailut Stuttgartissa.
Lue lisää