tiistai 5. tammikuuta 2016

Miksi pitkäkorville syötetään olkea?

Maailman johtava aasientutkimuslaitos eli Donkey Sanctuary on aina ollut oljen asialla. Olki on eniten sitä, mitä aasit söisivät luonnossa. Koska muuli on aasin ja hevosen puolivälissä enkä halua että se lihoo, on ruokintakin oltava jotain tältä väliltä, ja ehkä mielumin enemmän aasityylinen.

Tässä Donkey Sanctuary antaa vastauksia yleisimpiin kysymyksiin liittyen olkipainotteiseen ruokintaan. Artikkelin voit lukea englanniksi täältä. Olen muokannut tekstin Suomeen sopivaksi, joten se ei ole täysi kopio alkuperäisestä. Alkuperäinen teksti on kirjoitettu Englannin näkökulmasta jossa esimerkiksi viljellyt ja eläimille syötettävät kasvit ovat hieman erilaisia kuin Suomessa. Käytännössä olen jättänyt sellaisia kasveja pois, joita ei käytetä Suomessa

Mitä on olki?

 

Olki on viljantuotannon sivutuote. Olki on viljakasvin varsi, josta jyvät irrotetaan puimurilla. Korret jätetään pellolle pystyyn josta ne myöhemmin niitetään ja paalataan eläinten ruuaksi tai alusiksi. Usein ne myös jätetään peltoon ja kynnetään myöhemmin.

Miksi olkea pitäisi syöttää?

 

Aasien ruuansulatus on evoluution aikana kehittynyt käsittelemään runsaskuituista mutta matalasokeriste rehua joten olki sopii tähän hyvin. Aaseille voi huoletta antaa olkea vapaasti ja vaikka näyttäisi siltä että ne syövät sitä reilusti, ne eivät silti liho koska oljessa on niin vähän sokeria ja proteiiniä. Toki oljestakin kannattaa teettää varmuuden analyysi, jos siihen on mahdollisuus. Jos aasi syö liian paljon energiapitoista rehua, se lihoo, voi saada vatsahaavan tai kaviokuumeen. Usein näiden aiheuttajana on viljapitoinen (eli tärkkelyspitoinen) täysrehu.

Mikä olki on parasta?

 

Ohran olki on parasta olkea suurimmalle osalle aaseista ja on loistavaa myös alusena.
Vehnän olki on kuitupitoisempaa kuin ohran olki joten sen pureskelu on vaikeampaa. Donkey Sanctuary suosittelee sitä vain nuorille hyvähampaisille aaseille. Vehnän olki ei ole kovin hyvä alusena.

Kauran olki taas sisältää oljista eniten kaloreita ja sen syöttämisen kanssa tulee olla hieman varovainen ja Donkey Sanctuary suosittelee sitä enimmäkseen alipainoisille aaseille (HUOM! Suomessa ei ole alipainoisia aaseja). Toisaalta kauran olkea on Suomessa eniten saatavilla, joten jo siirtyminen kuivasta heinästä kokonaan tai osittain edes kauran olkeen on hyvä askel parempaan.


Kuinka paljon olkea?


Aasilla tulee olla pääsy kuitupitoisen oljen kimppuun jatkuvasti. Olkea tulee siis olla tarjolla sekä karsinassa, tarhassa että laitumella. Siis myös laidunaikaan. Siis vaikka laitumella olisi paljon vihreääkin syötävää.

Aasi ei syö pitkään sateessa vettynyttä olkea, vaan olki pitää vaihtaa päivittäin kuten heinäkin vaihdettaisiin. Donkey sanctuary suosittelee että vanhat oljet laitetaan aluseksi ja ruokintapaikalle laitetaan uutta olkea paalista. Hevoseläimen luonnollinen syömisasento on maan tasalta, joten on luonnollista että karsinan yhteen nurkkaan lisätään aina uutta olkea ja loppu saa jäädä aluseksi.

Pienisilmäisiä slow feeding verkkoja voidaan käyttää aaseilla, mutta ne on solmittava tiukasti kiinni ja mieluiten matalalle, jotta syömisasento on luonnollinen. Jos käytetään normaalia isosilmäistä heinäverkkoa, se taas tulee sitoa ylemmäs ettei aasi voi sotkeutua verkkoon.

Donkey Sanctuaryssä on tutkittu aasien ruuan tarvetta ja se on noin 1,5% KUIVA-AINETTA vuorokaudessa aasin elopainosta. Oljessa on hyvin vähän vettä ja se onkin 90% kuiva-ainetta. Normaalille noin metrin korkuiselle aasille tulee täten noin 2-3 kiloa KUITUA päivässä. Oljen kanssa ei kannata alkaa laskea määrää, vaan olkea kannattaa tarjota täysin vapaasti niin aasi kyllä syö sitä riittävästi.

Ruuan määrää voi hieman säätää vuodenaikojen mukaan, talvella energiankulutus on suurempaa kylmässä ilmassa ja olkea voi antaa enemmn (jos sitä ei anneta vapaasti) ja kesällä vastaavasti hieman vähemmän. Jos aasi pääsee laitumelle, se valitsee luonnollisesti hyvän makuiden laidunheinän joka ei täytä sen kuiduntarvetta. Jos aasi ei syö olkea laitumella ollessaan, se on otettava esimerkiksi yöksi tarhaan oljen äärelle.

Entä laidunruoho, kuiva heinä ja esikuivattu säilöheinä?



Oljen tulisi muodostaa suurin osa aasin ruokavaliosta. Laidunruoho, kuiva heinä tai esikuivattu heinä toimii ikäänkuin täysrehun tavoin. Jos aasia ruokitaan täysin ilman olkea, ne saavat liikaa energiaa joka jää aasiin tietenkin läskiksi ja aasista tulee ylipainoinen.

Ylipainoinen aasi on yhtä rääkätty tapaus kuin aliravittu. Ylipainoinen aasi sairastuu helposti moniin tauteihin ja ylipaino tuottaa kipua jo ihan kun aasi kävelee. Sairaudet tappavat aasin hitaasti mutta varmasti.

Vähäkuituinen ruokavalio saa aasin etsimään kuitua muista paikoista ja se syö esimerkiksi puuta karsinassa tai tarhassa. Se saattaa syödä purua, jota sen karsinassa on kuivikkeena, eläviä puita ja sellaisia kasveja, joita se ei yleensä söisi.

Laidunruohon, kuivan heinän tai säilöheinän tulee muodostaa aasin päivittäisestä ruokavaliosta vain 25-50% riippuen aasin lihavuuskunnosta. Alipainoiset aasit (HUOM! Suomessa ei ole alipainoisia aaseja) ja vanhat aasit voivat tarvita 50%, normaalipainoiset, lihavat ja terveet aasit saavat riittävästi 25% heinästä. Myös vuodenaika vaikuttaa, talvella kun energiankulutus on suurempaa, voi heinän määrää hieman lisätä.

Nuoret aasit eivät myöskään tarvitse lisäheinää vaan ne kasvavat ihan normaalisti kuitupitoisella ruualla.

Tuleeko oljesta ähky?


Donkey Sanctuaryssä syötetään olkea pääruokana kaikille kavioeläimille, siis myös hevosille. Eläimet tarhaavat ryhmissä ja niillä on vapaa pääsy pihattoon ja tarhaan. Aaseja ruokitaan niin luonnollisesti kuin mahdollista. Ne saavat liikkua vapaasti koko vuorokauden eikä niitä koskaan lukita karsinoihin. Liikkumisen takia ähkyn riski on pienempi.

Ähkyn riski on tosin olemassa silloin, jos aasi siirretään yhtäkkiä heinästä oljelle eikä vaihtoa ole tehty pikkuhiljaa. Älä siis vaihda aasin kuivitusta yhtäkkiä oljelle. Toinen riski on silloin kun syötetään olkea aasille, jolla on hammasvaivoja eikä se voi pureskella korsia tarpeeksi lyhyiksi tai sylkeä ei muodostu riittävästi. Hammasvaivainen aasi ei myöskään saa syötyä päivässä niin paljon kuin terve aasi, joten aasi voi laihtua senkin takia.

Veden puute (HUOM, suomalaiset, nyt tarkkana) edesauttaa myös ähkyn muodostumista. Aasit eivät mielellään juo varsinkaan talvisaikaan kylmää vettä. Aaseilla tulee kuitenkin olla jatkuvasti tarjolla vettä, mieluiten lämmintä, jotta ne juovat riittävästi. On kuitenkin ihan normaalia että aasi juo täyden ämpärillisen lämmintä vettä aina kun sitä on saatavilla. Jos näyttää siltä että aasi ei koske kylmään veteen, on sille tarjottava lämmintä vettä useasti päivässä.

Veden juonnin vähentäminen altistaa myös virtsakiteille erityisesti oreilla ja ruunilla ja Suomessa on ainakin yksi aasiruuna jouduttu lopettamaan sen takia.

Suomessa talvella

 

(allaoleva kappale on kokonaan Kaisan käsialaa)
Talvella aasien ruokintaan liittyy kaksi edellämainittua riskiä, liikunnan puute ja juomisen vähyys. Jos aasit elävät pihatossa läpi vuoden, liikunnan puute ei välttämättä ole ongelma, mutta omistajan tulee seurailla aasien liikehdintää tarhassa. Seisovatko ne vain pihatossa vai liikkuvatko ne mielellään tarhassa?

Ruokinnan tulisi matkia mahdollisimman hyvin aasien luonnollista elämää. Tietenkään pakkaskeli ei ole kovin luonnollista aaseille, mutta fiksulla ruokinnalla aasit saa liikkumaan tarhassa. Kaikille kavioeläimille on normaalia liikkua pitkin päivää hamuillen ruohoa, joten olkea voi levitellä ympäri tarhaa lumiaikaan kun ei ole vaaraa hiekansyönnistä. Tai olkea varten voi ripustaa heinäverkkoja tai muita telineitä muualle kuin pihaton edustalle jotta aasit liikkuisivat edes ruuan takia.

Liikkuminen edesauttaa suoliston toimintaa. Jos aaseja joudutaan esimerkiksi pakkasten takia pitämään sisällä useita päiviä, tulee oljen ja heinän määrää vähentää ja sitä tulee antaa vähän kerrallaan vähintään viidesti päiväsä JOS aasi on sellainen, että se syö heti kaiken mitä sen edessä on.

Jos aasit ovat ulkona, tulee niille antaa pakkasella normaalia enemmän olkea tai jos ruokinta on nyt heinän kanssa suhteessa 75/25, niin pakkasella suhteen voi muuttaa muotoon 50/50. Donkey Sanctuary ohjeistaa muuttamaan suhdetta, mutta Donkey Symposiumissa 2014 annettiin ohjeeksi lisätä oljen määrää koska suhteen muuttaminen lihottaa aaseja. Toki tämä Symposium toteutettiin Yhdysvalloissa, joten siellä aasit eivät varmaan edes koe sellaisia pakkasia joita Suomessa on.

Juominen voi olla iso ongelma jos lämmintä vettä ei ole saatavilla. Aaseille tulisi tarjota vesi pakkasella lämpimänä (toki muulloinkin lämmin vesi on ok!) jotta ne juovat sitä mielellään ja riittävästi. Lumesta aasit eivät saa riittävästi nestettä jos edes suostuvat sitä syömään.

On ihan tavallista että aasi juo kerralla 10 litraa lämmintä vettä, siitä ei tarvitse hätääntyä. Vettä tulee tarjota useasti päivässä.

Onko jotain aaseja, joille ei pitäisi syöttää olkea?


Pitkäkuituiset rehut kuten olki, heinä ja säilöheinä tarvitsevat todella paljon pureskelua ennenkuin ne ovat sopivassa pituudessa nielaistavaksi. Samalla erittyy sylkeä ja ruuansulatus alkaa jo suussa. Aaseilla on runsaasti hampaita ja evoluutio on kehittänyt ne juuri kuitupitoisen ruuan pureskelua varten. Jos aasilta puuttuu tai siltä on jouduttu poistamaan runsaasti hampaita huonon hammashoidon takia, sillä on vaikeuksia pureskella ruokaa kunnolla. Donkey sanctuary ei suosittele tällaisille aaseille ollenkaan korsirehua vaan heinä tulisi antaa valmiiksi pätkittynä. Ruokintaa voi myös täydentää viherpelleteillä, joka on lyhyttä heinäpätkää pellettien tai kuutioiden muodossa. Tämän voi sekoittaa lämpimään veteen jolloin vanhus saa myös riittävästi nestettä.

Jos aasi joutuu syystä tai toisesta olemaan karsinalevossa, on sen ruokintaa tarkkailtava. Tässä tapauksessa ähkyn riski voi kasvaa kun aasi ei pääse liikkumaan. Liikkumisen puute heikentää suoliston toimintaa ja toisaalta aasi ei kuluta energiaakaan läheskään niin paljon kuin normaalisti.

Mikä on rehuanalyysi ja miksi se pitäisi teettää?


Rehuanalyysiä varten tukko olkea, heinää tai säilöheinää lähetetään laboratorioon ja siitä tehdään analyysi. Analyysi kertoo omistajalle, mitä arvoja korsirehu sisältää ja esimerkiksi sokeriarvo kertoo suoraan sen, voiko heinää ylipäätään syöttää aasille. Jos heinässä on paljon sokeria, se tulee aiheuttamaan ongelmia ja altistaa kaviokuumeelle.

Heinän sisältämiin ravintoaineisiin vaikuttaa suuresti heinän korjuuaika, heinälaji, pellon maan laatu sekä kuun ja tähtien asento. Samalta peltolohkolta ei tule eri korjuukerroilla samanlaista tavaraa.

Suomessakin suuret heinäntuottajat teettävät analyysin itse, joten ostajan ei tarvitse teettää sitä omalla kustannuksellaan. Erityisesti hevospuolella pyritään tekemään vähäsokerista hevosheinää, toki sekin voi olla liian sokeripitoista aaseille.

Tekstin lähde, Donkey Sanctuary 
Käännös ja muokkaus Suomeen: Kaisa Määttänen
Kuvat Tukkilan aaseista ja Muulista, Kaisa Määttänen

edit 13.6.2016: Lisätty kuvia Muulista syömässä olkea.

Ei kommentteja

Lähetä kommentti