maanantai 24. lokakuuta 2016

Ratsailla taas

Viimekertainen ratsastuskerta ei ollut liian hyvä, mutta ei huonokaan. Tänään lähdettiin ihan uudella taktiikalla liikkeelle ja löin selkään Wintecin. Alle ei tullut huopa vaan liukuestegeeli kun satulat nyt tuppaa liikkumaan eteen Muulilla.

Voin kertoa ettei se liukuestekään pitänyt penkkiä paikallaan, vaan hyvin pian alkujärkytyksen jälkeen satula oli lapojen päällä.

Muuli oli tällä kertaa parempi, tulimmekin siihen tulokseen että se lännensatula on huono. Vien sen kotiin odottamaan parempia päiviä. Wintecissä on sellainen ongelma ettei siinä ole mitään muita metallilenkkejä kuin edessä pienet lenkit kauhukahvalle (tulee muuten tarpeeseen), joten mäkivyön kiinnittäminen sihen on pieni haaste. Haasteet on tehty ratkaistaviksi. Häntäremmiä ei kannata ehdottaa, siihen en lähde.
Kaikki kuvat otti Minna Nurminen
Muulin kanssa on ollut viimeisillä kerroilla isona haasteena liikkeelle lähdössä lähteminen lapasesta. Kun se sitten lopulta liikkuu, niin se liikkuu hyvin, mutta itse liikkeelle lähtö on haastavaa. Toki sillä on selässä n 60 kiloa liikapainoa, niin kai se nyt tuntuu veemäiseltä.

Tarkoitus oli palkata sitä kauralla jokaisesta askeleesta. Se lähti kuitenkin sen verran reippaaseen käyntiin ettei siinä oikein voinut.. Ja kyllä se lähti alussa myös lapasesta. Wintecissä oli kuitenkin yllättävän helppo pysyä mukana, vedin vain itseni kauhukahvasta kiinni satulaan. Muuli ei myöskään mennyt selkä pyöreänä ja pää alhaalla omaa muuliaskellajiaan kovin kauaa, vaan siirtyi normaaliin raviin. Laukalle se rikkoi myös, mutta tällä satulalla sekin oli helpompaa.

Siinä vaiheessa kun se ei ollut enää hallinnassa kenelläkään meistä, annoi ohjaa, otin ohjaa, se tarkoitti Muulille lisää hanaa. Kun totesin että pysyn satulassa aika hyvin, rentoutin itseäni seipäännielleestä kankikaikkosesta kohti perunasäkkiä, sekin tarkoitti Muulille lisää hanaa. Sitten lopulta se pysähtyi kuin seinään.

Ihan lopussa uskalsin ravata sillä molempiin suuntiin omasta halustani (tallinomistajan halusta). Ekalla kerralla se meinasi lähteä lapasesta, sen jälkeen pysähtyi ihan ok. Mutta ei tullut mieleen että olisin voinut mennä ilman liinaa kenttää ympäri.

Päivän tavoite kuitenkin saavutettiin sinänsä että Muuli oli edelliskertoja rennompi eikä rynkyttänyt menemään niin montaa kierrosta kuin aikaisemmin. Se pysähtyi hyvin ja vaikka oli jännittynyt liikkeellelähdössä, ei se lähtenyt lapasesta kovin montaa kertaa.

Kun nyt muutaman kerran mennään tällä satulalla, niin toivottavasti se unohtaa lännensatulan, se mahdollisesti tuntui siitä niin inhottavalta että se edelleen varmuuden vuoksi köyrii menemään.

Ilo ylimmillään.



Tallikaveri sanoi että Muulin kaula on paksuuntunut, Kaktu sanoi että se on saanut massaa mutta mä katsoin allaolevaa kuvaa että sen rinta on levinnyt, etujalat ovat kauempana toisistaan kuin aikaisemmin.


Jos joku vieläkin ihmettelee miksi moni blogi hiljenee talveksi, niin katsoppa tämän postauksen kuvia. Ne on otettu viiden ja kuuden välillä (ratsastussessio kesti n 20 minuuttia) ja nämä olivat kuvien parhaimmat ja silti ne ovat tosi rakeisia.

Jos julkaisisin joka päivä näitä hämärässä otettuja kuvia, ei mulla olisi toukokuussa enää yhtään blogin aktiivilukijaa.




Näet muuten ihan oikein, pidän abaut joka kuvassa toisella kädellä kiinni kauhukahvasta.


Ps. Olen ollut tekemässä Tiia Konttisen kehittämää seitsemän päivän blogihaastetta. Tämä postaus on suunnilleen kaikkea sitä mitä hyvä postaus ei ole. Otsikko on tylsä tusinapostaus, ensimmäinen kuva ei ole mikään laadukas eikä raflaava ja postauksen alku on niin sekava, ettei se houkuttele lukemaan loppuun.

Jso bloggaat, suosittelen aloittamaan blogihaasteen. Kaikista päivistä sain uusia ideoita, paitsi toki siitä missä kehotettiin käyttämään kuvatoimistojen kuvia. Hevosblogi ei oikein toimi jos käyttää valmiita kuvia.

7 kommenttia

  1. Luulisi että vaikkapa suutari saisi ommeltua satulaan ihan pitävät lenkit kun näyttää halutut kohdat, ainakin jos sattuu löytämään vähän pitempään ammattiaan harjoittaneen yksilön joka on korjaillut muutakin kuin korkokenkiä. Eiköhän Muulikin siitä pikkuhiljaa tokene kun satula istuu ja pysyy paikallaan, onhan se väläytellyt myös varsin hienoja ratsumuulin elkeitä aiemmin.

    P.S. Olen ihan paska ymmärtämään tämän spammia ehkäisevän robottisuodattimen logiikkaa siitä mitä kuvissa näkyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä saan mäkivyön tähän varmaan myös sellaisen irtonaisen häntäremmipidikkeen avulla kun en tiedä miten kankaiseen satulaan saa uusia d-renkaita tukevasti kiinni ja ne mahdollisesti alentaa satulan arvoa :D

      sitä robottispämmin kuvaa voi päivittää niin kauan että siitä saa paremmin selvän.

      Poista
  2. Miksi et vaan hommaa jotain oikeasti osaavaa satulansovittajaa? Kylhän ne hevossovittajat osaa muulillekin oikeanlaisen satulan sovittaa, eikä tarviis juosta satula lavoilla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi oikeasti osaava itseasiassa kurkkas muulin selkää kun sovitti satulaa tallin toiselle hevoselle. Se sanoi ettei siihen saa satulaa joka pysyy takana ilman mäkivöitä.

      kun muuli on ihan päärynä ja jos satula on kapeimmassa kohdassa, on se lavoilla. Elu ongelma on sama kuin kaikilla lihavilla poneilla kun maha on iso eikä lapoja ole niin mikään ei stoppaa satulaa edestä. Vaikka mahalinja näyttääkin joissain kuvissa nousevan, on maha silti pyöreä.

      Ei tällaisille löydy satuloita vaikka olis kuinka hyvä sovittaja! Melkein kaikki dressagemuulit maailmalla tarvii häntäremmin mutta mä haluan korvata sen mäkivyöllä joka taas tuo haasteita kun enkkusatuloissa ei oo renkaita valmiina sen kiinnitystä varten mutta laitan tähän jonkun patentin ens kerraksi.

      Yllättäväb moni muuten kuvista päätellen tykkää mennä hevosillakin satula lavoilla muuleista nyt puhumattakaan.

      Poista
  3. Tuli vaan mieleen, että mitenhän sellainen perus espanjalainen vaquero satula kävis? Ei kyllä mitään hajua pysyykö sellainen paikallaan kun järestään nää hevosillakin häntäremmin siihen lykkää, mutta saattaa olla kyseinen satula just muulikäytössäkin täällä. Se tosin painaa kuin synti...

    Kyllä se Muuli tuosta. Hyvinhän sillä on välillä mennyt ja ehkä sitä on tosiaan ärsyttänyt se länkkäri tai sitten mimmi tarvii vaan aikaa tottua painoon selässä :) kyl meillä ainakin tuntui pitkään et otettiin harppaus eteen ja sit seuraavalla kerralla taas askel taakse, kunnes tottui et okei en kuole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutustuinkin jo kyseiseen satulaan ja se on niin jäykkä ja painava kapistus että jo sen tuontirahti olisi varmaan aika iso eikä se näytä kovin ergonomiselta. Aasit tosin ovat suvaitsevaisempia kulkemaan huonoilla satuloilla ja painavien turistien alla, Muuli muuttais naapuriin kun esittelisin sille jotain tuollaista :D

      Yksi suomalainen on tuonut Brasiliasta muuli/aasi varusteita Suomeen ensimmäisen satsin ja on ajatellut tuoda jatkossakin. Siellä on mm muulisatuloita ja saan ottaa sovitukseen yhden pienen satulan. Se on siis ehdottomasti liian pieni Muulille (ja mulle), mutta näkee että minkälainen runko siinä on. Uuteen satulaan en kuitenkaan ala sijoittaa ennenkuin rikastun tai päätän jossain mielenhäiriössä myydä jommankumman nykyisen pois.

      Poista
  4. Mun mielestä espanjalaisella vaquero-satulalla on hyvin epämiellyttävä ratsastaa. Siinä ei myöskään pääse kovin lähelle elukkaa. Jalat tuppaa roikkuun irti kyljistä. Samalla tavalla sekin pääsee valuun lavoille kuin mikä muu satula tahansa

    VastaaPoista