sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Peffaliukua paikalta pakenevan Muulin perässä

Ei mennyt taaskaan niinkuin Strömssössä. Otin Muulin ohjasajoon kentälle ja ensimmäisen mokan tein siinä kun en saanut kentän portin nauhaa tarpeeksi kireälle. Se jäi siis turhan löysälle eli matalalle. Ajattelin että tässä on mennyt niin hyvin, niin ei se varmaan pääse multa irti ja vapauteen.

Note to self: never trust a mule.
Don't trust me t. Muuli
Heti ensimmäisellä kierroksella kentän ympäri se pelästyi jotain kentän takalaidassa. Se ei ole sinänsä mitään ihmeellistä, sillä hevoset pelkää siellä myös. Tuuli kahisuttaa kuivia pitkiä korsia tms. Muuli pelästyi, pidin kiinni naruista (liinat ohjina), Muuli kääntyy mua kohti, kääntyy lisää, naru kaulan ympäri, pääsi irti. Juoksen itse portille ettei se ainakaan lähde aidan yli karkuun ja katson kuinka Muuli loikkii narujensa kanssa. Pian se kuitenkin alistui kohtaloonsa ja käveli portille mun luokse ja laitoin narut taas kondikseen. Ja ihan satavarmasti se talloi myös ohjiensa päälle.
Kännykkälaatua olkaa hyvät!

No homma jatkui, tietenkin. Ei mennyt kauaa kun taas mentiin. Tällä kertaa se otti kipinää jostain tuntemattomasta syystä kun olin juuri kääntämässä sitä ja toinen ohja meni takapuolen yli. Kipinät eivät välttämättä liittyneet siihen ohjaan pyllyn päällä, mutta myöhemmin sekin aiheutti reaktiota. Muuli siis otti ja lähti ja tällä kertaa en päästänyt irti.

Tiedättehän että jos esimerkiksi putoaa selästä, niin ohjista ei päästetä irti, ikinä. Kaaduin perseelleni, Muuli lähti, luistelin sen perässä jaloilla jarruttaen kerran kentän ympäri. Kulmassa meinasin slaidata ulos kentältä. Tajusin parin sekunnin kuluttua että se muuten lähtee ulos kentältä, ja niin se lähtikin, loikkasi ihan kevyesti karkuun. Siinä vaiheessa oli pakko irrottaa.

Kyllähän minä tiesin etten saa sitä pysähtymään sillä että roikun perässä, mutta jos se meinaa lähteä hanskasta, niin tuntekoot samalla kipua suussaan (tähän kirosana). Nythän se pääsi eroon kivusta ja minusta hyppäämällä kentältä pois, eli se sai oikein megapalkinnon siinä kohtaa. Todella hienoa, todella.

Kaivoin lumet ulos Kuomista ja takin sisältä ja hain Muulin tarhojen välistä takaisin kentälle, tällä kertaa käytin kaiken voimani ja kiristin portin tarpeeksi korkeaksi. Kentälle jäi aika hyvät sladitusjäljet, olin slaidannut myös yhden siivotun paskakasakohdan yli. Ensi kerralla oikea pulkka perään satulaan?

Koska Muuli veti nyt häntää koipien väliin jos liina meni beban päältä, tein sen kanssa pelkkää kahdeksikkoa, jolloin vaihdoin suuntaa aina keskellä ja liinat meni joka kierroksella takapuolen yli toiselle puolelle, tai ainakin toinen liina. Homma alkoi sujua aika pian, mutta hinkutin kahdeksikkoa silti aika pitkään jotta se ei varmasti aiheuta enää reaktioita.

Juoksutin myös kahdella liinalla niin, että olin itse ympyrän keskellä, toki kävellen koko ajan pienemmällä ympyrällä. Sekin meni ihan hyvin paitsi että Muuli oli valmis pysähtymään pienimmästäkin merkistä.

Lopuksi päästin sen kokonaan irti ja ajattelin että se haluaisi vielä irrotella. No ei halunnut, enkä minä halunnut sitä yhdelläkään eleellä ajaa päättömään laukkaan, sillä kuten kaikki tietävät, irtojuoksutus on kamalinta mitä omistaja voi hevoselleen tehdä. Se tuhoaa kaiken vaivalla rakennetun luottamuksen ihmisen ja hevosen välillä kun hevosen silmissä omistajasta tulee saalistaja. Hävetkää irtojuoksuttajat!

Kokeilin kuitenkin hyvin pienellä energiallamäärällä jos Muuli kävelisi vapaana ympyrällä, nyt kun ei ole mitään ruohoakaan houkutuksena kentän laidoilla. Ja kävelihän se!

Oikeaan kierrokseen se käveli hyvinkin lähellä, vasempaan se ei pysty tekemään niin pientä ympyrää. Se meni käyntiä ja ravia pyynnöstä ja pysähtyi molemmista askellajeista kuin seinään.

Hyvä fiilis in my ass t. Muuli
Oli oikeasti todella hyvä fiilis siinä kohtaa kun Muuli valitsee päättömän irrottelun sijaan juosta mun ympärillä tasan siinä askellajissa kuin missä halusin sen juoksevan. Paitsi laukkaahan se ei juoksuttaessa ota enkä sitä ole yrittänytkään vaatia, uskon että se tulee sitten kun sen tasapaino ja kunto ovat valmiit siihen.

Yritin ottaa tästä videotakin itse, mutta laatu oli sen verran kamalaa ettei siitä ole julkaistavaksi.

Palkinnoksi Muuli pääsi tarhaan, minä pääsin siivoamaan tarhaa ja ratsastin vielä vuokrahevosella lopuksi.




Huomasithan kysymyspostauksen? Kaipaan edelleen kysymyksiä, käy jättämässä ne täällä!

4 kommenttia

  1. Hei sun pitää ehdottomasti tehdä "muulimatka" Mennalan Ratsutilalle, siellä pääsis ratsastamaan kanssa muulilla :D Videopostauksen makua! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo Salaman tervehtiminen onkin ollut mielessä, harmi vain että mulla on niin harvoin mitään asiaa sinne suuntaan niin tulee ajettua ohi ehkä kerran vuodessa :(

      Poista
  2. Meillä on ratsastuskoululla sanottu joskus kun siellä vielä kävin, että aina ohjista irti ettei hevonen saa mitään vetopaniikkia, varsinkin jos hevonen lähtee juoksemaan eikä jää vain paikalleen seisomaan. Eri asia sitten jos tippuu jaloilleen tai kevyesti. En tiedä onko muuleilla eri juttu sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ratsastuskoululla ja muutenkin suljetulla alueella kannattaisi päästää irti heti eikä yrittää pitää kiinni. Se on turvallista ratsastajalle kun ei jää perään roikkumaan eikä hevoseen satu eikä asia eroa muulien kanssa. Tässä tilanteessa kuvittelin saavani sen pysähtymään mutta se ei pysähtynytkään joten tein ratkaisun pitää kiinni niin pitkään kuin mahdollista,jolloin voin päästää irti kun se pysähtyy = muuli pääsee irti minusta ns palkinnoksi. Mutta kävi miten kävi ja muuli sai palkintonsa hypätessään aidan yli.. jos olisin nähnyt pari sekuntia tulevaisuuteen, olisin vain antanut mennä.

      Poista