sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Muulimenot joulukuussa + koko vuoden tilinpäätös 2017 + talousarvio 2018

Laskin tähän postaukseen yhteen koko vuoden muulimenot, vertasin niitä edellisvuoteen ja tein vielä talousarvion ensi vuodelle. Vertasin tämän vuoden toteumaa viime vuonna tehtyyn talousarvioon. Melko hyvin se pitikin paikkansa, vaikka unohdin kokonaan budjetoida rahaa Muulin koulutusmenoihin. Mutta jos rehellisiä ollaan, Ilman Muulia olisin voinut olla kolme kuukautta sapattivapaalla töistä.

Massikeisari. Kuva: Aaveen.net / Minttu Koponen edit: meizi

Aloitetaan ensin joulukuun muulimenoilla

Menot
Joulukuun tallivuokra 400e
Blue Chip Native-rehusäkki 59e
Glittergeeli 8e
Rokotukset 80,16e
Super Dandy Boy-imuri 122,56e
Yhteensä: -669,72

Tulot
0e

YHTEENSÄ -669,72e
Muistiin kirjattakoot seuraavaa
Muuli rokotettu 20.12.2017, tetanus ja hevosinfluenssa. Seuraava rokotus 20.6.2018 mennessä, jolloin annetaan tehosteet tetanuksesta, hevosinfluenssasta ja herpeksestä.
Psylliumkuuri annettu 20-31.12.2017

Koko vuoden tulos (summat sisältävät myös vähäisen määrän tuloja)

Tammikuu -552,68e
Helmikuu -1010,50e
Maaliskuu -779e
Huhtikuu -611,90e
Toukokuu -816e
Kesäkuu -996e
Heinäkuu -738,50e
Elokuu -543e
Syyskuu -445e
Lokakuu -727e
Marraskuu -500e
Joulukuu -669,72e
YHTEENSÄ -8389,30e (menot yhteensä 8783,50 ja tulot 394,20)

Koko vuoden menot menokohdittain

Tallivuokrat: 4800e
Koulutusmenot: 1021e (aasileiri, koulutusviikonloppuja, irtotunteja)
Kavionhoito: 109e (pihdit ja pari raspia)
Ruoka: 450,18e (Blue Chip rehu, olkianalyysi ja E-vitamiini)
Terveys: 631,16 (rokotuksia, raspaukset, madotukset näytteineen ja tervalaastaria ym)
Varustehankinnat: 1770,26 (koppakärryt, valjaat, satula, loimia, imuri ym)
YHTEENSÄ 8783,50e

Menoissa ei oikeastaan mikään "yllättänyt". Terveydenhoitomenot olivat niin suuret, koska Harmon Lissun mukaan Muulin rokotukset olivat päin helvettiä, joten laitettiin ne loppuvuodesta uusiksi ihan alusta asti. Seuraavan kerran Muulia rokotellaan vähän ennen juhannusta.

Varustehankinnat ovat sinänsä hassut, että koppakärryillä en tee vieläkään mitään, mutta ompahan hankittu, jos Muulilla joskus voisi sunnuntaiajella. Ne ovat katoksen alla, eli pysyvät ihan kuosissa vaikkei niitä käytetäkään. Ja jos niille ei ole tarvetta, saan kyllä omani pois.

Koulutusmenot hieman yllättivät meikäläisen, mutta hyviä hetkiä meillä oli Aasileirillä, Nibbelinkin kurssilla (okei, se oli kyllä rahat hukkaan) ja Vepsän luona. On olut perin mielenkiintoista raahata Muulia eri paikkoihin ja työstää sitä eri ohjaajien vinkeillä.

Menot kuukausittain

Usein kysytään, paljonko kuussa menee rahaa mihinkin, joten laskin nämä summat vielä erikseen. Sulkuihin jätin edellisvuoden menot mukaan vertailtaviksi. Aikalailla samoissa summissa mennään, eli Muulin pitäminen hengissä maksaa noin 100 euroa kuussa tallivuokran päälle. Tässä pitää ottaa huomioon se, että hoidan itse sen kaviot. Jos Muulilla kävisi kengittäjä, olisi kuukausimeno noin 150 euroa.

Pakolliset kulut: (tallivuokrat, kavionhoito, ruoka ja terveydenhoito) 499e/kk (2016: 496e/kk)
Pakolliset kulut ilman tallivuokraa: 99e/kk (2016: 80e/kk)
Varustehankinnat: 148e/kk (2016: 252e/kk)
Kaikki kulut (sisältää myös koulutusmenot): 732e/kk (2016: 748e/kk)

Menojen vertailu viime vuoteen ja arvio ensi vuoden menoista


Taulukossa on rinnakkain vuoden 2016 toteutuneet menot, vuosi sitten tekemäni arvio vuodelle 2017, toteutunut 2017 ja vielä arvio ensi vuodelle. Tulopuolta en tietenkään laskenut tähän mukaan, koska mitään tuloja ei ole näköpiirissä. Toki satulatelineessä keikkii yksi Wintecin satula, josta olisi korkea aika päästä eroon. Eli jos satula kiinnostaa, niin viestiä tähän suuntaan!

Tämä vuosi pysyi melko hyvin kuosissa, ja ainakin se oli halvempi kuin viime vuosi. En tajunnut vuosi sitten edes budjetoida mitään koulutusjuttuja, niitähän tuli ihan olan takaa tälle vuodelle.
Ensi vuodelle laskin, että Muuli on tammikuusta lähtien koulutuksessa ja että tunteja ym on vielä senkin jälkeen, kun Muuli sieltä palaa. Jos Muulista oikeasti tulee ratsu, on meillä varmaan TAAS satulaurakka edessä, varsinkin jos Sannan mielestä Muulille sopii sellainen hieno vaquerosatula! Päävehkeiksi hän on uhonnut kokeilla bosal-hackamorea, jos sillä sujuu hyvin, niin laitetaan sekin tilaukseen.

Taputtelin juuri itseäni päähän siitä hyvästä, kuinka kaukaa viisas olen ollut ja painanut duunia otsa hiessä marraskuun puolivälistä lähtien. Ei tarvitse nimittäin painaa enää kauaa, niin ensi vuodelle budjetoitu Muuliin menevä rahasumma on koossa!

Mitä jos..

Jos minulla ei olisi Muulia, olisin säästänyt noin 20 000 euroa rahaa. Se on aika paljon mällättäväksi parin vuoden aikana. Olisin voinut lyhentää sillä asuntolainaa, olisin voinut tehdä sillä upeita matkoja ulkomaille, olisin voinut ottaa tosi paljon ratsastustunteja vaikkapa Ainosta, joka on melkein meidän naapurissa. Tai olisin vain huomaamattani tullut käyttäneeksi sen rahan johonkin merkityksettömään. En nimittäin usko, että olisin pystynyt säästämään tuon rahan liksastani, vaan raha olisi vain lipunut käsistäni, johonkin.

Jos olisin jättänyt tämän kyseisen muuliyksilön hankkimatta, voisin nyt käydä hakemassa jenkeistä unelmieni mulkeron. Tai ehkä olisinkin tullut järkiini ja lopettanut hevoshommat kokonaan, tiedän nimittäin ettei minusta tule koskaan kovin kummoista ratsastajaa. Motivaationi lajia kohtaan ei ole riittävän suuri kisamenestystä ajatellen, olen enemmänkin sellainen matkustelijatyyppi.

Oletko hevosenomistajana edes uskaltanut laskea, paljonko siihen menee kuukaudessa? Minun kohdallani kyse ei ole edes "normaalista" hevostelusta, koska ei tällä ihan tosta vain voi lähteä ratsastamaan. Onneksi tämä harrastus on paljon muutakin ja nautin melkeimpä kaikesta muusta enemmän, kuin selkään kampeamisesta. Tilanteeseen tulee toivottavasti tulevaisuudessa muutos.
Paina tähteä, jos pidät tätä harrastusta järjettömän kalliina, mutta silti pidät omaa hevosta.

torstai 28. joulukuuta 2017

Muuliprojektin loppuvuoden 2017 tilastokatsaus

Kirjoittelin Muuliprojektin ja somekanavien tilastoista viimeksi heinäkuussa ja nyt katson elokuun-joulukuun tilastoja. Kerron suosituimmat postaukset ja päivitykset blogin puolella ja mietin missä mättää, kun liikenteen määrä on vähentynyt syksyn aikana.

Viiden kuluneen kuukauden aikana sivunäyttöjä on ollut noin 80 000 kappaletta ja yksilöityjä kävijöitä 19 000 kappaletta. Postauksia olen kirjoittanut 1.8.-28.12.2017 välillä 59 kappaletta.

Suosituimmat postaukset Top 5

Suosituimmat postaukset saivat paljon näkyvyyttä Facebookissa, josta suurin osa liikenteestä blogiini tuleekin. Kerron postausten lisäksi, miten olin markkinoinut juuri kyseistä postausta ja minkä luulen olevan syynä sen suosioon.

Eläintenkouluttaja Jenni Hakosalo toivoo hevospiireihin vähemmän paskamyrskyjä ja enemmän iloista tekemisen meininkiä 3503 katselukertaa



Haastattelin Jenniä puhelinhaastattelun merkeissä noin tunnin verran ja kirjoitin tuotoksista pitkähkön postauksen blogiini. Aihe liittyi siihen, että kaverini koirakouolulla alkaa hevospuolen luentosarja ja pääsin luennolle ilmaiseksi näkyvyyttä vastaan. Noh, lopulta kävi niin, etten luennolle päässyt (syy oli hyvä, vietimme samana päivänä mieheni kanssa hääpäivää). Jennin haastattelu sai tosi nopeasti paljon näkyvyyttä Facebookissa mm Maastakäsittelyryhmässä. Haastattelua myös jaettiin paljon, ja silloin Facebookin algoritmit haistelevat, että tämän on oltava hyvä juttu. Pelkät kommentit tai tykkäykset eivät tuo läheskään niin paljon näkyvyyttä kuin jaot.

Koska Jennin juttu lähti niin hyvin liikkeelle, otin sille myös maksettua näkyvyyttä Facebookissa. Rahat menivät hukkaan, koska vitosella sai viisi klikkausta. Se ei näy tästä kuvakaappauksesta, mutta seurailin klikkimääriä mainostuksen aikana. Suurin osa klikeistä tuli siis ihan muualta kuin oman blogini Facbook-sivun tykkääjien parista. Linkkiä myös jaettiin suoraan, eli tätä Muuli, Mulbe, Mulkero-sivun päivitystä ei jaettu. Jos olisi jaettu, näkisin jakojen kautta tulleet klikkimäärät.

Muulikauppa, miten se oikeastaan menikään? 1967 katselukertaa 



Muulikauppa ei mennyt mielestäni ihan niin putkeen, kuin olisi voinut mennä enkä ollut blogissa kertonut ihan kaikkea peläten muulikauppiaan kostoa. Viimein, kun luin muidenkin samalta taholta hevosensa hankkineiden kokemuksia, uskalsin kirjoittaa Muulin ostoprosessista. Facebookiin loin mielestäni oikein hauskan saatteen tälle postaukselle, joka houkutteli lukemaan.
Kun Jennin juttua ei luettu blogini Facebooksivujen kautta juuri ollenkaan, sai tämä postaus suurimman osan klikeistä juuri sieltä. Postaukseen klikattiin yhteensä 1456 kertaa.

Riders Magazine on rohkea uutuus lehtipisteessä, mutta miksei lehtitiimiin palkattu taittajaa? 1938 katselukertaa

Kuuluin aiemmin Playssonin blogiportaaliin ja syksyllä blogiportaali teki hevoslehden. Tottakai lehti kiinnosti, ja onhan se tällä hetkellä aika ainutlaatuinen hevoslehtihyllyssä. Kirjoitin lehdestä raportin blogiini, joku linkitti sen Hevostalli.nettiin ja sieltä niitä klikkejä sitten alkoi tulla ihan kunnolla. Sain kritiikkiä mm siitä, kun ylipäätään kirjoitin lehdestä, siitä, kun kirjoitin siitä "ensimmäisenä" (siksi en ole joulukuussa ilmestyneestä kakkosnumerosta uskaltanut mitään kirjoittaakaan) ja siitä, että olen katkera ja kateellinen. No, oli niin tai näin, ensimmäinen numero oli ja on amatöörimäisestä taitettu ja onneksi asiaan tuli huima korjaus kakkosnumeroon!

Kolme näppärää tapaa muokata loimi silakalle sopivaksi 1284 katselukertaa

Tämä postaus on jo vanhempi, mutta linkitin sen Facebookin Tallinikseihin syksyllä, kun loimiaika oli taas alkamassa. Postaus sai paljon hyvää palautetta ja se selvästi kiinnosti ihmisiä. Talliniksien perusteella tosi monella on silakkamallinen hevonen ja näille nyt on vain vaikeaa löytää sopivia loimia. Joku kritisoi postausta siitä, että epäsopiva loimi (vaikka muokattaisikin pienemmäksi edestä) kipeyttää hevosen, ja loimi pitäisi ostaa sopivan kokoisena. Milläs ostat, kun silakalla on niin surkeat lavat, että normaalikokoinen loimi valuu sään taakse ja kiristää sieltä?

Kun jarru hirttää kiinni niin kyntöruuna tulee tarpeeseen 1255 katselukertaa

Tämä postaus sai paljon näkyvyyttä ammattimaisen kuvankäsittelyni takia. Muutin Photarissa tallinomistajan/kyntöruunan tilalle oikean kyntöruunan. Ja olihan postaus toki sitä hyvin "perinteistä" Muuliblogia, eli huumoria ja vastoinkäymisiä ei siitä puutu!

Blogin vierailijat elokuu-joulukuu

Katsoin ensimmäistä kertaa ihan "kunnolla" Google Analyticsin aktiiviset käyttäjät-tilastoa ja poimin tiedot Exceliin tarkempaa analysointia varten. Google Analytics ei näytä kävijöiden IP-osoitteita, mutta antaa kävijöille oman henkilökohtaisen tunnisteen. Google Analytics pyrkii yhdistelemään tietoja, eli taulukossa ei pitäisi olla kuin yksi kävijä, vaikka hän käyttäisikin useampaa eri laitetta ja IP-osoitetta. Tämä ei tietenkään ole täysin aukotonta, mutta voi kertoa eron siinä, miksi toisaalla yksilöityjen kävijöiden määräksi (eri IP) kerrotaan 19 000 ja Aktiiviset käyttäjät-taulukossa käyttäjiä on 3000 vähemmän.

Noin viiden kuukauden aikana (tilastot ovat aikaväliltä 1.8.-28.12.2017) oli eri kävijöitä yhteensä 15 913 kappaletta.

Kun sorttasin näitä 15 915 aktiivista käyttäjää, sain tietää seuraavaa
  • 12 399 kävijää kävi blogissa vain yhden kerran ja poistui suoraan saapumissivulta. Näin moni luki esimerkiksi vain Jenni Hakosalon jutun tai jutun loimien pienentämisestä, eikä ollut kiinnostunut blogista noin muuten.
  • 3679 kävijää kävi blogissa 2 kertaa tai useammin tällä aikavälillä, joista
  • 2038 kävi blogissa vähintään 4 kertaa. Näistä taas
  • 720 kävi blogissa vähintään 10 kertaa, eli blogini vakiintunut lukijakunta on hyvin pieni.
En täysin ymmärrä GA:n "Aktiviiset käyttäjät" taulukkoa, koska se eroaa yleisön yleiskatsauksen yksilöityjen kävijöiden määräst ja näyttää niin monelle kävijälle sivuilla vietetyksi ajaksi 0 sekuntia. En usko, että blogissani käy sentään 12 399 robottia, vaan kyse on jostain muusta. Joku GA nero voisi vaikka kommenttilaatikossa avata tätä asiaa.

Bloggaajan kannalta on tärkeää tietää pitkän aikavälin aktiiviset käyttäjät ja omassa blogissani luku on 3735.


Liikenteen lähteet

Liikenteen lähteenä Facebook on edelleen vahva ykkönen, toisena on Google, sen jälkeen vanha blogini osoite, josta on suora siirto Starboxiin ja neljäntenä on suoraan blogiin tulevat lukijat. Hevostalli.net on listalla viidentenä. Istuntoja on ollut tilastojen aikavälillä 50 707 ja näissä luvuissa keskitytäänkin istuntoihin, ei sivun katseluihin. Istunto on siis sellainen hetki, jonka aikana blogin vierailija voi lukea joko yhden sivun tai useamman. Jos hän siirtyy sivulta toiselle enintään puolen tunnin välein, lasketaan kaikki klikit samaan istuntoon kuuluviksi.
  • Facebook 19096 istuntoa
  • Google ja muut hakukoneet 11496
  • Blogger (vanha blogi) 8518
  • Suora liikenne 6409
  • Hevostalli.net 1405
  • Kaakon viestinnän sivut 982
  • Instagram 929
  • Muut lähteet 1868
Bloggerista "palautuu" liikennettä mm siksi, kun osassa vanhemmista postauksista on edelleen sisäisiä linkkejä Bloggeriin. Olen käynyt blogin alkuajan postauksia ja kaikki tämän vuoden postaukset läpi linkit korjaten, mutta vanhoja linkkejä on erityisesti vuoden 2016 kesän ja syksyn postauksissa. Tiedän, että on turhauttavaa klikata toimimatonta linkkiä, mutta vanhojen postausten läpikäyminen on yllättävän hidasta hommaa! Samalla olen korjaillut outoja rivinvaihtoja ja kirjoitusvirheitä.

Facebookin vähentynyt liikenne

Olen tänä syksynä huomannut, että Facebookista tuleva liikenne on vähentynyt ja Facebook onkin pitkin syksyä muuttanut algoritmejaan sellaisiksi, että "yrittäjien" on enemmin ostettava maksettua mainosta kuin luotettava ilmaiseen mainostukseen. Facebook on jopa pelotellut, etteivät näyttäisi linkkejä enää ollenkaan ilman maksua!

Kokeilin syksyn aikana viiden euron panostuksella kahden eri postauksen markkinointia. Toinen oli Jenni Hakosalosta kertova postaus ja toinen kertoi Suomen hevosen tarinan teatterinäytöksestä. Kumpikin mainostus oli ihan floppi ja vitosella sai kumpikin postaus noin viisi näyttökertaa. Näkyvyyttä ne sen sijaan saivat mukavasti, mutta olin ilmeisesti valinnut kohdeyleisön väärin, kun heitä ei kiinnostanut klikata postausta auki.

Jenni Hakosalon haastatteluun valitsin henkilöitä, joilla oli kiinnostuksen kohteena hevoset ja teatterijuttuun muistaakseni teatterista kiinnostuneita henkilöitä 30 kilometrin säteellä Järvenpäästä.
Mainostan postausiani Facebookissa yleensä aina Hevosbloggaajien ryhmässä, matkapostauksia lisäksi Reissupostauksissa ja "yleispostauksia" isommissa kaikkien alojen bloggaajaryhmissä. Erityisesti näistä ryhmistä ei tunnu enää tulevan liikennettä entiseen malliin. Olen seuraillut liikennettä niin, että postaan isoon bloggaajaryhmään jonkun hieman vanhemman postauksen, jolloin pystyn erottamaan liikenteen tuoreimman postauksen tuomasta liikenteestä, jotan todennäköisesti luetaan eniten blogin Facebook-sivun kautta.

Facebookpäivitysten näkyvyyteen vaikuttaa eniten jaot, sen jälkeen kommentit ja kolmanneksi eniten tykkäykset. Ja toki Facebook haistelee myös sitä, klikataanko postaus auki vai ei. Jos siis haluat tukea Muuliblogia, jätä kommenttisi Facebookiin blogin oman kommenttiboksin sijaan!
Ja jos haluat nähdä uusimmat blogipostaukset jatkossakin uutisvirrassasi, muista aina klikata peukkua. Muussa tapauksessa Facebook toteaa, ettei sinua kiinnosta ja jättää päivitykseni näyttämättä.

Blogin suosio on laskussa

Blogin suosio on muutenkin vähentynyt huipusta ja blogin klikkimäärä on jämähtänyt 15 000 klikkiin entisen 20 000 klikin sijaan. Tavoitteeni kuukaudessa on edelleen tuo 20 000, mutta tällä hetkellä jo 15 000 klikin saavuttaminen käy työstä. Tähän on syynä se, että olen kirjoittanut muutaman postauksen vähemmän kuukaudessa kuin aiemmin enkä ole ihan niin paljon linkitellyt postauksia eri ryhmiin Facebookissa. Kun aiemmin kirjoitin 20-22 postausta kuussa, on määrä nyt syksyllä ollut noin 16. Syynä ovat olleet ihan oma kiire ja se, etten jaksa enää kirjoittaa mistään jonninjoutavasta "tänään harjasin muulin". Ja jos en saa tallikäynnistä hyvää materiaalia, en kirjoita postaustakaan. Näin talvella ja pimeällä on melko haastavaa saada hyviä kuvia.

Suosituimmat postaukset saavat edelleen yli 800 näyttökertaa, mutta esimerkiksi joulukuun postauksista 8 postausta on jäänyt alle 400 lukukertaan.

Suosion lasku ei tietenkään johdu vain siitä, että postauksia on vähemmän, vaan myös siitä, että sisältö on sekalaisempaa kuin aiemmin. En ole esimerkiksi nyt joulukuussa kirjoittanut juuri yhtään niitä perinteisiä postauksia, että mitä on Muulin kanssa tehty. Ymmärrän täysin, että lukijoita kiinnostaa nimenomaan se arkielämä sen kanssa, mutta kun pihat ovat jäätikköä ja Muulilla ei ole kenkiä, ei sen kanssa kovin paljoa voi harrastaa. Joten ehkä tämä tästä, muistaakseni myös viime talvi oli hieman haastavaa blogin suhteen.

Olen siis pahoillani sisällön muuttumisen takia, ja yritän pitää tämän vain väliaikaisena.

tiistai 26. joulukuuta 2017

Mitä Muulille tapahtuu jos rahat loppuu? Se lopetetaan.


Tallillamme ja lähipiirissä noin muuten on ollut tänä vuonna paljon vastoinkäymisiä hevosten suhteen. On jouduttu lopettamaan paljon hevosia ja toisaalta hoitamaan kalliilla rahalla, vaikkei ole takeita siitä, tuleeko hevonen koskaan kuntoon. Muuli on ollut terve *kop kop*, mutta eiköhän sekin jossain vaiheessa katkaise puikkoluunsa, saa pahan kaviopaiseen tai kehitä mahahaavan. Tai ähkyn, siihen voi kuolla.

Vaikken ole vielä kertaakaan joutunut tosissani miettimään elämän ja kuoleman kysymyksiä Muulin suhteen (paitsi kun se esim karkasi minulta ja lähti painelemaan junaradan vartta), on päässäni melko selvä käsikirjoitus synkempien aikojen varalle. On varmasti tulevaisuuden kannalta tyhmää jättää tämä postaus nettiin julkiseksi, mutta tämän tekstin voi vaikka sitten aina linkittää ht.nettiin, kun toiminkin etukäteen julistamieni periaatteiden vastaisesti.

Periaatteideni listaan vaikuttaa se, että Muulin rahallinen arvo on mitätön, jalostusarvo on nolla, eikä sillä ole vakuutusta. Eläintouhuissa arvostetaan käsittääkseni enemmän niitä ihmisiä, jotka ajattelevat sydämellään ja dissataan salaa niitä, jotka kehtaavat ajatella hevostaan pankkitilinsä kautta. Minä lyön Muulille hintalapun, ja mietin, onko tämä kallis hoito järkevä muulinhintaisen eläimen kohdalla.

Ensimmäinen periaate on helpoin:
Muulia ei tulla koskaan ähkyleikkaamaan.
Jos tilanne ajautuu siihen, että ähkyleikkaus on ainoa vaihtoehto, ammutaan Muuli mahdollisimman nopeasti. Mitä noin muuten tulee lopetustapaan niin
Muuli siis ammutaan, tästä ei neuvotella.
Muuli ei ole minulle tuottanut rahaa juuri yhtään, ja onhan sen arvo muutenkin mitätön, joten se saa palvella tarpeitani vielä elämänsä jälkeen. Jos sen loppu koittaa ennemmin kuin myöhemmin sen ollessa jotain muuta kuin sitkeä vittumainen muulimummo, se teurastetaan, pilkotaan ja pakastetaan. Taljan haluan roikkumaan seinälleni, korvineen päivineen. Vaikka siinä olisi otsassa reikä ampumisesta.
Muuli jatkojalostetaan taljaksi ja lihaksi.
Taloudesta puheenollen. Laskeskelin 31.12. ajastettuun postaukseeni muulimenoja tältä vuodelta, ja olisihan niillä rahoilla voinut jotain muutakin tehdä. Jos oma elämäni antaisi sitruunoita, enkä pystyisi puristamaan niistä mehua, en ajaisi itseäni taloudelliseen umpikujaan. Jos joutuisin työttömäksi ja säästöt olisivat loppu, muuttuisi Muulin olomuoto lihasäilykkeeksi hyvinkin nopeasti.
Olen ollut hetken siinäkin tilanteessa, kun mietin, että kun tallimatkan bensat maksavat kolme euroa ja sillä saa mahansa täyteen koko päiväksi, käynkö tallilla vai kaupassa. Tuohon tilanteeseen en ajatellut enää koskaan itseäni saattaa. Onneksi tilanne oli tuolloin vuosia sitten vain väliaikainen ja tiesin, että tulen palaamaan töihin muutaman kuukauden kuluttua.
Jos palaan Muulin sairastumiseen ja sen hoitoihin, niin en tietenkään voi just nyt päättää, milloin hoidetaan ja milloin ei. Lyhyt parin viikon koppilepo on ok, puoli vuotta, ei ikinä. Hoidon määrä riippuu tietenkin myös lopputuloksesta, eli parantuuko Muuli täysin vai onko tulos fifti fifti.
Muuli lopetataan, jos sille joutuisi antamaan kipulääkettä joka päivä sen elämän loppuun asti,
Muuli lopetetaan, jos se ei voi elää lajityypillistä elämää,
Muuli lopetetaan, jos se sokeutuisi tai olisi sokeutumassa kokonaan.
Jos sen elämä olisi jatkuvaa mahahaava-hiekka-letkutus-klinikka-mahahaavalääkkeet-ruljanssia, joka ei parantuisi edes tallinvaihdolla, lähtisi Muuli pilvenreunalle parantelemaan mahahaavaansa. Enhän halua, että se kärsii joka ikinen päivä vain siksi, etten pysty luomaan sille täysin luonnonmukaisia puitteita ja vapaata olkiruokintaa.

Moni lukee tätä tekstiä varmasti niin, että tuosta noin vain Muuli makkaraksi, mutta se ei ole tarkoitukseni. Tietenkin sitä hoidetaan asian vaativalla vakavuudella eikä heti ensioireista laiteta pois, mutta hyvin nopeasti tilannetta on ajateltava järjellä ja pankkitilin saldolla. Ja hei, se on vain muuli, ei oma lapsi tai kukaan muukaan ihminen.

Itseni tuntien, tulen melko varmasti ajautumaan tilanteeseen, jossa mietin, että Muulia on nyt hoidettu 2000 eurolla, hoidetaan vielä, etteivät nuo rahat mene "hukkaan". Mitä enemmän rahaa palaa, sitä vaikeampi se on lopettaa. Siksi hoidon vasteelle on annettava heti alussa tavoitteet, ja jos edistymistä ei tapahdu, nirri pois. Mutta jännä nähdä, miten toimin, kun tämä tilanne on akuutti.
Onneksi ainakin osaan eläinlääkäreistä voi siinä suhteessa luottaa, että he sanovat, kun ei kannata enää yrittää.

Muulin omistamisen olisi tarkoitus tehdä elämästäni entistä positiivisempaa, ei jatkuvaa huolta ja vaivaa. Jos näin ei ole, ei harrastamisessa ole mitään järkeä. Tähän asti olen ollut oikein tyytyväinen muuliharrastaja ja olen mielestäni tehnyt Muulin kanssa monipuolisesti eri asioita valmistaen sitä tuleviin koitoksiin. Nyt se on valmis siirtymään osaavampiin käsiin.

Muuli lähee tammikuun alussa koulutukseen toiveena saada siitä ratsastuskelpoinen, erityisesti maastoon. Jos se on täysin toivoton tapaus (viisivuotiaasta muulista asian laidan pitäisi jo pystyä näkemään), on Muulille keksittävä jokin toinen "ura".

Jos Muulista ei ole millekään toiselle uralle tai pelkkä agility alkaa tuntua mälsältä, muuttaa Muuli siinäkin tapauksessa arkkupakkaseen. Niin kylmää kuin se onkin,
Muuli on harrastusväline.
Ei, se ei ole kissojeni kaltainen lemmikki, vaikka varmasti tykkäisikin nukkua sohvalla. Muulin ylläpitäminen on sen verran kallista hommaa, että harrastuksen tulisi myös antaa, eikä vain ottaa. Jos Muulin kanssa ei voisi harrastaa mitään, ei sitä kannata pitää joutilaanakaan.
Muuli ei tule koskaan jäämään pihaton perälle oloneuvokseksi
Olen sitä mieltä, että sen korkean älyn takia sillä pitää olla tekemistä ja sillä pitää olla tehtävä. Muuli ei siis lähde yhtään mihinkään oloneuvokseksi tai ylläpitoon pihaton perälle. Suomessa on ihan riittävästi pikkuvikaisia seuralaisia, Muulia ei siihen jengiin tarvita. En antaisi Muulia kiertävään sirkukseenkaan uhkauksistani huolimatta, eikä sen paikka olisi millään kotieläinpihalla.
Jos siis minä en enää pysty, halua tai voi Muulia pitää, en myy sitä, en anna ylläpitoon, enkä dumppaa pihaton perälle vaan
Lopetan sen.
Jep, terveen eläimen, tosta noin vain. Etsimättä sille uutta kotia.
Eläin ei lopetuksesta kärsi, ei se ymmärrä mikä siihen osui. Se elää just tässä hetkessä eikä jää murehtimaan elämätöntä elämäänsä. En varmasti edes saisi Muulia edes myytyä, mutta jos saisin, olisi se erittäin potentiaalinen kiertolainen. Miksi antaisin sen lähteä kiertoon, kun voin hoidella sen pois päiviltä ennen kuin se joutuu taas uuteen kotiin? Muulin rahallinen arvo on niin olematon, että on ihan yksi ja sama, saanko sen myytyä tonnilla vai maksanko itse 500 euroa lopetuksesta ja lihoista.

Missä tilanteissa sinä lopettaisit omasi?

perjantai 22. joulukuuta 2017

Kaikkea sitä.. Super Dandy Boy -hevosimuri esittelyssä!


Olin jostain saanut päähäni, että hevosimuri olisi hyvä tuote. Sillä saisi karvan juuresta asti kaiken purupölyn ja hilseen veks Muulista, eikä tarvitse hinkata harjalla. Eikä tuota pientä pölyä edes saa harjalla pois, pestä pitäisi.

Hevosimureita ei ole olemassa (ainakaan Euroopassa) kovin montaa eri mallia, ja kun en halunnut sellaista Henryn mallista pönttöä, ei vaihtoehdoksi oikeastaan jäänyt kuin tämä retromallinen Super Dandy Boy. Tuumasta toimeen ja Google auki. Imuria kyllä löytyi maailmalta, mutta monta verkkokauppaa oli käytävä läpi ennen kuin amazonista löytyi hevostarvikemyyjä, joka oli valmis postittamaan tuotteen Suomeen. Näitä on myyty Suomessakin, sillä Viljar Shopissa on myynnissä pari vaihtopäätä imuriin, mutta mutta ei tätä varsinaista imuria.

Hintaa tuli noin 122 euroa ja maksoin sen luottokortilla, ihan vain varmuuden vuoksi jos tämän ranskalaisen hevostarvikeliikkeen imuri onkin olemassa vain varastosaldon virheen takia. Huoli oli kuitenkin turha, sillä imuri saapui alle kahden viikon kuluttua tilauksesta! Myyjänä toimi Materiel Cheval ja ostin tuotteen Amazonista. Nyt kun katsoin Amazonin tarjontaa, ei tällä kyseisellä myyjällä ollut enää imuria kaupan. Joko ostin viimeisen, tai myyjä päätti, ettei enää toimita Suomeen yhtään mitään.


Imuri tuli lähetin mukana ovelle asti (onneksi meillä oltiin kotona) ja testasin sitä heti tuoreeltaan kotona. Kamala ääni siitä kyllä lähti!

Imurissa ei ole pölypussia ollenkaan, vaan säiliö aukeaa ja sheisset voi kopauttaa roskikseen. Samalla voi irrottaa suodattimen ja kopisutella sitäkin lattiaa vasten, sillä kaikki purupöly tuntui jäävän siihen.
Imuteho on mainio, vaikka imurissa on kiinni kovan kumisuan tyylinen harja, tekee se välillä sen "imaisun" Muulinkin karvaan!

Jos muuten putken liittää imurissa toiseen päähän, tulee imurista hiustenkuivaaja, tällä voi siis föönailla pestyn hevosen kuivaksi. Imuri ei kuitenkaan valitettavasti lämmitä puhaltamaansa ilmaa.
Imurin mukana tuli myös ohjeet. Olin positiivisesti yllättynyt, että niissä ohjeistettiin myös, kuinka hevonen totutetaan imuriin. Ensin sivellään niin, että imuri on pois päältä, sen jälkeen imuri laitetaan päälle ja hevonen saa tottua ääneen. Sen jälkeen hevosta aletaan sivellä imurilla ja aloitetaan imurointi. Jos hevonen pelkää, se laitetaan karsinaan ja annetaan sen katsoa kun muut hevoset imuroidaan ensin. Parin kerran jälkeen hevosen luvataan rakastavan toimenpidettä!


Itse lähdin liikkeelle siedättämisestä, eli imurin pää kävi vuorotellen Muulissa ja selkäni takana ja joka välissä annoin kauraa. Videolla näkyy alkupäässä kohta, kossa Muuli köyristi selän ja ajatteli paeta paikalta. Jatkoin silti imurointia ja lopetin vasta hetken päästä itse ja annoin kauraa. Vaikka paikalta poistuisi muulimaisen smoothisti, ei toimenpide silti lopu.

Paikalta poistuminen kertoo kyllä sen, että on edetty liian nopeasti. Ratkaisin tilanteen tarjoamalla useammin kauraa. Se toimi.

Muuli oli testauspäivänä hieman märkä selästä, koska ulkona alkoi juuri sataa lunta, kun tulin tallille. En siis saanut imuroinnin tuloksista täysin kattavaa raporttia teille, mutta kyllä imuri kaiken purupölyn Muulista irrotti niistä kohdista, joista imuroin.

torstai 21. joulukuuta 2017

"Ruunikko on nuori ruuna", eli ummikot selittävät hevossanoja!

..What my friends think I do.. Kuva: Suvililja Photography
Nappasin huippuhauskan postausidean Eläimet sydämessä-blogin kirjoittajalta Ainolta! Aino pyysi hevosista tietämätöntä kaveriaan selittämään muutamia hevospuolen sanoja. Nappasin omaan postaukseeni sanat Ainolta ja lisäsin vielä muutaman lisäsanan.

Hevosummikoiksi valitsin kolme kaveriani, jotka ovat toki hevosia nähneet, mutta eivät erityisesti välitä niistä. Paitsi tietenkin Muulista, koska kuka ei voisi olla rakastamatta sitä. Myös mieheni kommentoi kahteen sanaan, muut tuntuivat hänestä liian vierailta.

Martingaali on tietynlainen apuohja, mutta ummikot arvelivat sen olevan "joku palkinto tai pokaali" tai "nimitus tietynlaiselle esteelle"

Kavaletti taas on matala este tai oikeamin korotetu maapuomi, mutta ummikot epäilivät sen olevan "kavioiden puhdistusta", "nimi askeleelle tai liikkeelle (pyörähdys tms)" ja "liikerata hevosen liikkuessa".

Koko rata leikkaa on ratsastuskentän tie, ja ummikot osuivat melkein oikeaan "hevoset juoksee kenttää laidasta toiseen", "helppo! Hyödyntää koko rataa liikkeessä tai sit laukata radan puoliksi" ja "kulmasta kulmaan leikkaus"

Pyrstötähti on hevosen otsalla oleva päämerkki, mutta se voi toki olla myös:
Sitä kun "Hevoset juoksee ristiin kentällä", "letityksen nimi" tai "kampaus hevosen hännässä". Hyviä arvauksia kaikki!

Pinteli on hevosen jalkoihin kääräistävä suojamainen kangasrulla, mutta ei-hevosihmisille se voi tarkoittaa myös "pientä ponia", "lointa tai peittoa" tai "hevosen harjaa".

Ähky on hevosen vatsaontelon kiputila, jossa ruoka jää jumiin hevosen suolistoon eikä liiku taakse eikä varsinkaan eteen. Tila on vakava. Koska ähkyä käytetään myös hevostallin ulkopuolella kuvaamaan tällaista tukalaa tilaa joulupöydässä, osuivat ummikot melko nappiin.
"Ähkyssä hevonen on syönyt liikaa heinää ja sen maha turpoaa", "Ähky on olotila ruuan jälkeen kun laukka ei kulje", mutta yhden mielestä ähky liittyi siihen kun "hevosen kaviot ovat täynnä likaa". Mieheni tiesi epätavallisen hyvin mikä on ähky; "joku tauti, siihen voi kuolla".

Tässä on ruunikko Muuli. Harja, häntä ja koivet ovat mustat ja muuten Muuli on ruskea. Määrittelin Muulin tummanruunikoksi. Kuvan otti elmamessuilla Suvililja Photography, kiitos!

Ruunikko on hevosen väri ja olen Muulinkin sen väriseksi analysoinut. Ruunikko voi toki tarkoittaa myös "selkeästi nuorta ruunaa", "oria, joka ei ole päässyt pukille" tai "risteytystä". Yksi ummikko tosin tiesi, että se on hevosen väri!

Katkopiirto on pyrstötähden tapaan hevosen päämerkki, mutta se voidaan näköjään liittää myös hevosen liikehdintään:
"Laukataan katkoviivaa pitkin" tai "Liikkumistyyli kentällä, kevyesti hypellen". Toisaalta se voi liittyä myös "suunnitelmaan ja paperiin tai taululle havainnollistamaan liikkeeseen".

Trippeli on kolmesta esteestä muodostuva yhtenäinen ja pitkä este, mutta se voi olla myös sitä kun "kolme hevosta on samaan aikaa kentällä" tai se voi olla "apväline esim satulaan liittyen". Yksi ummikoista oli tiennyt sen olevan "kolmen puomin este", eli melkein oikein!

Imppaaminen on hevosen toteuttamaa sijaistoimintoa esimerkiksi stressin alla. Imppaaminen voi jäädä myös tavaksi. Yksi ummikko olikin arvellut melkein oikein ja veikkasi imppaamisen olevan "karsinan haistelemista". Toinen veikkasi, että se on "kavioiden puhdistusta".

Barraus on sitä, kun hevosen jalkoihin kolautellaan tahallaan estepuomia. Barraus on kiellettyä. Barraus voisi toki olla myös sitä kun "lainataan toisen hevosta" tai sitä kun "hevonen peruuttaa".

Joustochambon on martingaalin tavoin apuohja, mutta se voisi olla myös "haitarimallisesti liikkuva ryhmä kentällä", apuväline "satulan kiristämiseen" tai sitä, kun "kevennetään laukassa".

Marhaminta on vanha/murteinen nimitys riimunnarulle, enkä itse tätä sanaa edes käytä. Sanaa eivät käytä ummikotkaan vastauksista päätellen:
"Liittyykö tää hevosiin mitenkään?", "satulan alle laitettava huopa" tai sitten se voisi olla "marhaamista, eli kuljetaan liian lähellä toista hevosta".

Näillä aaseilla on jauhokuono

Jauhokuono on myös hevosen väriin liittyvä sana, jossa hevosen turpa on selvästi vaaleampi kuin muu hevonen. Aaseilla on melkein aina jauhokuono. Se voi kuitenkin olla myös "jotain ihottumaa turvassa" tai erittäin "ahne tai ruualle perso hevonen".

Passage on kouluratsastusliike, jossa hevonen tepsuttaa erityisen kootusti ravia kuin hidastettuna. Yksi ummikoista olikin oikeilla jäljillä, kun arveli sen olevan "kouluratsastuksen joku termi.. jättää joku este välistä?" ja toinenkin ummikko epäili sen olevan "este".

maanantai 18. joulukuuta 2017

Talvea odotellessa voi katsoa vaikka näitä lumisia aasikuvia

Tähän mennessä meillä on ollut kahdesti lunta täällä etelässä. Ensimmäinen lumi taisi olla useammankin päivän maassa ja tämä tuoreempi oli reilun vuorokauden. Olin tämän viimeisimmän lumen aikana juuri Tukkilassa lomittamassa, joten kun päivä oli valoisimmillaan, otin kameran ja painuin ulos kuvaamaan aaseja. Aaseja ei voi koskaan kuvata liikaa.


































Alla on kuvia myös afgaanipennusta Bastysta.