lauantai 20. lokakuuta 2018

Olet päättänyt hankkia muulin? Näin toteutat unelmasi.

Lue ensin vanhempi postaukseni "20 syytä olla hankkimatta muulia" Tekstin voisi ensin kuvitella sarkasmiksi, mutta sitä se ei valitettavasti ole. Jos edelleen olet päättänyt hankkia muulin, kerron tässä, että mistä semmoisen voi hankkia. Mulography-blogissa oli juuri postaus tästä samasta aiheesta. Käytän tuota postausta (luvan kanssa) tämän omani pohjana niiltä osin, kun se on madollista.

Ehkä olet halunnut muulia yhtä kauan kuin minäkin, eli se on pyörinyt mielessäsi vähintään viisi vuotta. Tai ehkä olet lukenut Muuliprojektia ja päättänyt, että juuri muuli täyttäisi elämässäsi olevan toimettomuuden aukon. Ja juuri muuliin haluat käyttää kaiken liikeenvän rahasi. Se on ihan ok.

Lähden liikkeelle siitä oletuksesta, että olet tutustunut muuleihin sen verran, että tiedät, että muuli sopii sinulle ja että Sinä sovit muulille. Tiedät niiden puutteet ja vahvuudet ja sinulla on jo joku ajatus siitä, mitä on tulossa. Olet etsimässä "hevosen kokoista" muulia eli sellaista, jolla voit ongelmitta ratsastaa. Muuli on siis vähintään 140 cm korkea. Niitä onkin heti vähemmän saatavilla kuin pieniä shettismuuleja, jotka ovat varmasti ihania nekin.


Barokkimuuli mielessä? unohda. Kuva: Reetta Ollila

Mistä muuleja saa


Suomessa kukaan ei kasvata muuleja. Suomessa on tällä hetkellä noin 25 muulia ja niistä yksikään ei ole tällä hetkellä myynnissä. Luulen tietäväni, jos olisi. Noista muuleista vain viisi on isompia, ratsukokoisia. Yksi toivottavasti kasvaa ratsumittoihin, mutta on vielä nuori. Suomalaiseen kasvattajaan ei siis voi olla yhteydessä.

Suomesta ostamisesta voi siis vain haaveilla jos muulille on minkäänlaisia kriteerejä.

Osta muuli ulkomailta

Edes muissa pohjoismaissa ei kasvateta muuleja. Myöskään Saksassa tai Belgiassa ei ole ketään varsinaista muulinkasvattajaa, mutta siellä toki syntyy jo yksittäisiä muuleja yksityishenkilöille. Saksa ja Belgia ovat "helpoimmat" maat muulinostolle, koska paikan päälle on helppo mennä katsomaan, moni puhuu siellä englantia (jos oma saksa on ruosteessa) ja kuljetus on helppo järjestää Suomeen. Eikä kuljetuksen hintakaan ole kovin suolainen.

Omani ostin kuitenkin Espanjasta. Jos oman muulini ostoprosessi ei ole tuttu, olen koonnut sen kaikkine virheineen tähän postaukseen. Espanjassa on paljon muuleja, muulikulttuuria ja kasvattajia. Tavan tallaajalle ongelmaksi muodostuu tosin kieli. Jos espanja on päässyt ruostumaan, ei englannin kieli auta. Lisäksi muulit saavat Espanjassa vihreän passin. Se tarkoittaa nykyään sitä, että kuljetuksessa ne saavat yöpyä vain tietyillä erityistalleilla. Tämä nostaa tuontikustannuksia. Kun ehdin, kirjoitan tästä lisätietoa. Tämä muutos tuli voimaan vuoden alusta, eli oman muulini tullessa 2,5 vuotta sitten, ei tällaista sääntöä ollut.

Jos siis mietit Espanjasta ostamista, mieti vielä toiseenkin kertaan. Ja etsi Espanjasta joku kontakti auttamaan muulikaupoissa. Yksi sellainen kontakti on Xanthe, joka on englantilainen mallorcalla asuva nainen. Hän auttaa muulinostossa. facebookista hänet löytää sivulta Mulefinder. Hän on enimmäkseen välittänyt muuleja Englannissa asuville henkilöille, mutta ei näe estettä miksei tuleva muulinomistaja voisi asua Suomessakin. Jos hän olisi välittänyt muuleja jo silloin, kun etsin omaani, olisin ehdottomasti ollut häneen yhteydessä.

Muulit liikkuvat Facebookryhmissä. Yksi mainitsemisen arvoinen on Longears & Stuff Europe, johon aktiivijäsenet jakavat muulinmyynti-ilmoituksia lähinnä Saksasta, Belgiasta ja Ranskasta. Muuli-ihmiset ovat hyvin avuliaita, joten jos oikeasti olet hankkimassa muulia ja sinulla on realiteetit kunnossa, juttele paljon ryhmässä ja pyydä apua. Joku saattaa hyvinkin käydä katsomassa Sinua kiinnostavan myynnissä olevan muulin ja osaa antaa siitä rehellisen arvionsa.

Muuli-ilmoituksia voi kaivella esimerkiksi Saksan omasta tori.fi:stä, eBay Kleinanzeigen. Muuli on saksaksi maultier tai muli.

Hepscheid Longears Trailsin kaksi vuonismuulia. Nathalie oikealla.

Eräs avulias muuli-ihminen löytyy belgialaisen Hepscheid Longears Trails-tallin takaa. Hän on etsinyt joitakin muuleja ystävilleen ja tarvittaessa majoittanut niitä hetken omalla tallillaan. Olen tavannut hänet henkilökohtaisesti Belgian muulimatkan aikana ja hän suosittelee ihmisille nuorta ja pilaamatonta muulia. Muuli voi siis olla jo vaikka viisivuotias, kunhan sitä ei ole yritetty vielä ratsuttaa, mutta se kulkee talutuksessa ja antaa hoitaa kavionsa. Ja suhtautuu ihmisiin ystävällisesti. Nathaliella on kontakti myös hyvään muulinkouluttajaan lähellä kotiaan. Tämä on ratsuttanut kaikki hänen muulinsa ja tehnyt hyvää työtä. Jos siis ystävystyt Nathalien kanssa, saatat saada sisäänratsastetun ja ystävällisen muulin hänen kauttaan.

Parasta olisi, jos katsot etukäteen netistä myytäviä muuleja, otat vuokra-auton ja käyt niiden luona. Jos kieli ei suju, niin pyydä joku paikallinen muuli-ihminen kanssasi muulikierrokselle.

Muulin osto EU:n alueelta on verrattain helppoa. Muuli on todennäköisesti jo sirutettu ja sillä on passi. Sille pitää tehdä eläinlääkärintarkistus 48 tunnin sisällä kuljetuksen alkamisesta ja eläinlääkäri antaa TRACES-todistuksen. Kuljetusfirma hoitaa muulin kotiovelle. Sen jälkeen muulista on vielä maksettava rekisteröimismaksu 90 päivän sisällä sen saapumisesta. Rekisteriin merkitseminen maksaa vajaat 100 euroa ja riippuu myös siitä, laitetaanko sukutaulu mukaan vai ei. Oman muulini kohdalla valinta oli helppo, sillä ei ollut Espanjan passissa sukutietoja, joten se rekisteröitiin Hippokseenkin ilman niitä.

Kasvata oma muuli

Oman muulin kasvatus ei ole mikään tyhmempi idea. Itseasiassa siten saa juuri sellaisen muulin, kuin haluaa. Muulin tulevaisuuden kannalta on hyvä, jos muulia silitellään mahdollisimman paljon heti syntymänsä jälkeen. Mitä enemmän muuli näkee ihmisiä ensimmäisen elinvuorokautensa aikana, sitä parempi, en kuitenkaan tarkoita imprintingiä, vaan vain sitä, että muulia lääpitään, se kuulee ihmisen puhetta ja tottuu ihmisiin.

Jos omaa hevostammaa ei ole, voi sellaisen liisata. Luulen, että lämminverisestä ravurista tulisi oikein näppärä ja varsinkin selväpäinen muuli ja niitä saa liisaukseen paljon. Myös tasapäinen puoliverinen voisi olla hyvä emäehdokas.

Laskeskelin muuten muulintekemisen kustannuksia blogiini jo 2015 ja tuolloin totesin, että ostan omani hieman vanhempana.

Juuri nyt (lokakuussa 2018) ei Suomesta tietääkseni löydy isoa aasioria, jota omistaja antaisi hevostammoille siitoskäyttöön. Ensi kesänä tilanne saattaa olla jo toinen ja kerron sitten vaikkapa ihan uudessa postauksessa käytössä olevista aasioreista. Hevostammaa ei missään tapauksessa kannata astuttaa tai siementää pienellä normaalin kokoisella orilla, kun haaveissa on isompi ratsumuuli.

Vaikka Suomessa ei just nyt isoa aasioria ole, ei hätä ole tämännäköinen. Ota yhteyttä Norjaan, sillä sinne on tuotu hieno mammuttiaasiori, jonka ensimmäiset muulijälkeläiset ovat syntyneet tänä kesänä. Se tarkoittaa siis sitä, että ori suostuu astumaan hevostammoja, se ei ole itsestäänselvää. ZZ Top löytyy Facebookista.

Lisäksi ruotsalaisessa aasiryhmässä oli alustavaa keskustelua pakastesiittiöiden tilaamisesta Yhdysvalloista. Aasin sperma toimii kuulemma pakasteena jopa paremmin kuin hevosen tavara. Siittiöt siis uivat sulatuksen jälkeen hyvin. Halvemmalla kuitenkin taitaa päästä, jos ensi kesänä ottaa tamman traileriin mukaan ja tekee kesäretken Norjaan. Tai ehkä meillä Suomessakin on siihen mennessä ainakin yksi iso aasiori siitoskäytössä.

ZZ Top

Muutama kappale vastuullisesta kasvatuksesta

 

Muulien kysyntä on pientä kaikesta hypetyksestä huolimatta. Suomessa oli yksi nuori ratsutettu muuli myynnissä kesän ajan, mutta kukaan suomalainen ei sitä halvasta hinnasta huolimatta ostanut. Myyjä kertoi, että muuli myytiin Ruotsiin. Muulikasvatus ei siis suinkaan ole mikään kultakaivos ja hybridieläinten ollessa kyseessä, ei myyntiin kasvattaminen ole välttämättä edes kovin eettistä.

Vastuullinen kasvattaja kasvattaa muulin vain itselleen, mutta toki elämäntilanne voi muuttua. Silloin on erityisesti muulin edun mukaista, että sitä on käsitelty paljon ja se on tottunut myös muiden, kuin omistajansa käsittelyyn. Se ei pelkää loimia, autoja tai ihmisiä ylipäätään. Antaa hyvin kiinni isoltakin alueelta, suhtautuu ihmisiin positiivisen uteliaasti ja antaa hoitaa kavionsa. Hankala muuli kannattaa ennemmin lopettaa kuin laittaa vahinkona kiertoon. Muuli ei yleensä parane uudessa kodissa, vaan voi taatua pahastikin. Jos sitä sitten vähän liian napakasti ja väkivallalla laitetaan ruotuun, on siinä käsissä oikeasti vaarallinen eläin, jonka elämänlaatu ei ole kovin hyvää.

Oman vähäisen muulikokemukseni perusteella en voisi edes kannattaa laajamittaista kotimaista muulinkasvatusta. Siis sellaista, jonka tarkoituksena on vain tuottaa muulivarsoja myyntiin. Muulinkasvatus ei toimi niin, että varsat lassotaan vieroitusiässä pihatosta ja tuupataan traileriin perävalotakuulla. Muulikasvattajan pitää käyttää aikaa varsojen käsittelyyn. Jos kasvattajalla on aikaa ja mielenkiintoa tähän ja hän haluaa kasvattaa sellaisia muuleja, jotka ovat mutkattomia myös uudessa kodissa, niin kyllä kiitos! Tälle voisi olla pohjoismaisella tasolla kysyntää!

 

Mitä myynti-ilmoituksissa kannattaa katsoa?


Selailet kiinnostavia myynti-ilmoituksia ja suunnittelet ottavasi yhteyttä myyjiin. Mulography listasi jo hyvät vinkit siihen, mitä ilmoituksissa kannattaa katsoa. Yhdyn näihin täysin.

Katso ilmoituksen kuvia kriittisesti, sillä ne kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Kiinnitä huomiota kuvavalintoihin. Jos kaikki kuvat ovat melko suttuisia kännykällä otettuja kuvia, joissa muuli on laitumella, kannattaisi kellojen jo soida, sille on syyns, miksei ilmoituksessa ole rakennekuvia, jossa muuli on narussa. Onko muulilla riimu päässä laitumella? Paskempi juttu. Se ei todennäköisesti ole helposti kiinniotettava. Tietenkin myyjä voi vain olla ajattelematon ja huono kuvaaja.

Pyydä kuvia, jossa mulilla ratsastetaan tai ajetaan tai tehdään jotain sellaista, jota muulin väitetään osaavan. Äläkä tyydy kuviin, vaan pyydä myös pitkiä videoia, joita ei ole pätkitty muutaman sekunnin klipeiksi. Jos lopulta menet katsomaan muulia kohteeseen, pyydä, että omistaja hakee muulin tarhasta, varustaa sen ja ratsastaa. Ratsasta vasta sitten itse. Parasta olisi, jos pääsisit katsomaan muulia muutamana eri päivänä. Muuleja harvemmin huumataan myyntitilanteisiin, mutta useampi eri kokeilukerta antaa muulista paremman kuvan.

Tästä on lisäksi sekin hyöty, että muuli todennäköisesti muuttuu paljonkin oston jälkeen. Kun pääset kokeilemaan sitä tutussa ympäristössä, tiedät millainen se oikeasti on etkä järkyty, kuinka se muuttuu uudessa kodissa.

Muulien kokoa väitetään yleensä suuremmiksi, kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Jos kuvassa tai videolla on ihminen, kysy, kuinka pitkä tämä on ja vertaa sitä muulin ilmoitettuun säkäkorkeuteen.

Mulographyyn oli upotettu tämä Steve Edwardsin video. Hän kertoo siinä, mitä muulinhankinnassa pitäisi ottaa huomioon. Olen Mulographyn kanssa samaa mieltä siitä, ettei ihan kaikkia Steven muulinkäsittelyvinkkejä kannata ottaa käyttöönsä, mutta kaikesta voi oppia. Vinkkaan hyvistä kouluttajista myöhemmin tässä postauksessa.


Mitä tarvitset ennen muulinhankintaa?


Ensimmäistä muuliaan hankkivat miettivät varmasti, että miten sen koulutus ja käsittely eroaa hevosista. Hevoset ovat kuitenkin yleensä ennestään tuttuja, joten tottakai muulin kanssa on helpointa edetä kun tietää, miten se eroaa tai toisaalta on samankaltainen kuin hevoset. Paljon käytetty sanonta on "you must train a mule the way you should train a horse". Eli muuli on koulutettava niin, kuin hevosta pitäisi kouluttaa. Mulography tiivisti sanonnan ytimen hyvin. "Me kaikki tiedostamme, että hevoset ovat laumaeläimiä, jotka tarvitsevat hevosseuraa, virikkeitä, jatkuvaa pääsyä ruuan ja juoman äärelle ja mahdollisuutta liikkua pysyäkseen sekä fyysisesti että henkisesti kunnossa. Mutta kuinka moni hevonen oikeasti pystyy elämään tällaista elämää?"

Muulin kohdalla näiden seikkojen on toteuduttava, tai muuli alkaa käyttäytyä meidän silmissämme huonosti, kun se yrittää toteuttaa luonnollisia käyttäytymistarpeitaan väärissä hetkissä ja paikoissa. Jos muulia pitää yksin puolipäivätarhauksessa, on ongelmia ihan varmasti tulossa.

Nämä seikat kannattaa huolehtia kuntoon

Hyvä aitaus. Muulit karkaavat mielellään ja ovat hyviä löytämään aitojen heikot kohdat. Ei hätää, ne eivät mene sähköistä, kunhan sähköt toimivat. Muulit myös hyppäävät hyvin. Yhdysvalloissa niiden kanssa harrastetaan "coon jumpingia", jossa muuli hyppää paljon itseään korkeampia esteitä paikoiltaan. Satsaa siis korkeisiin sähköaitoihin.

Köyhä laidun. Muulit ovat puoliksi aaseja eivätkä aasit kestä vihreää hyvää laidunta. Ne lihovat ja saavat herkästi kaviokuumeen. Koska muuleja on niin vähän saatavilla, et varmaan halua tappaa omaasi? Muuli pärjää oikein hyvin myös kokovuositarhauksessa, mutta tietenkin laiduntaminen lyhytkasvuidella virikelaitumella on sille kaikista luontaisinta toimintaa ja jos se on mahdollisuus toteuttaa ilman riskiä kaviokuumeesta, kannattaa muuli laitumelle siinä tapauksessa päästää. Köyhään ruokintaan suosittelen myös olkea. Olki voi olla vapaasti tarjolla, jolloin heinää voi antaa minimaalisen tupon ruokintakerroilla. Sitten, kun muulin kylkiluut näkyvät ja niskaläski on poissa, voi heinän määrää maltillisesti lisätä.

Kova kuiva alusta. Muuli on tosiaan puoliksi aasi, eikä aasienkaan kaviot kestä jatkuvaa mutatarhailua. Pihatto-olosuhteissa olisi hyvä valaa pihaton edusta vaikka betonilla, jolloin muuli pääsee pois mutavellistä. Karsinatallissa ongelma ratkeaa jo sillä, että muuli on märkään vuodenaikaan (9kk Suomessa) yöt sisällä, jolloin sen kaviot pääsevät kuivumaan.

Suomessa eläinlääkärit osaavat hyvin hoitaa muulejakin, mutta eläinlääkäriä varatessa kannattaa sanoa, että kyseessä on muuli. Oma eläinlääkärimme ei halunnut rauhoittaa Muulia ensimmäisellä raspauskerralla, koska ei ollut varma rauhotusaineen määrästä. Muuli jäi siis raspaamatta. Kokenut kengittäjä pystyy vuolemaan ja kengittämään muulitkin. Vuolu tehdään rakenteen mukaan ja usein muulin kaviokulma on sen takia pystympi kuin hevosella.

Eläinlääketieteellisissä ongelmissa muulia voi hoitaa täysin hevosen tapaan.

Tämä on ideaali laitumen heinän pituus muulillekin. Siis tuo vihreä kasvava, ei suusta tuleva kuivaheinä.

 

Mistä lisätietoa

 

Ennen muulinhankintaa kannattaa tutustua muulinkoulutukseen kirjoista ja videoilta. YouTubessa on paljon videoita Steve Edwardsilla eli Queen Valley Mule Ranchilla. Hän on tosiaan joillain videoilla hieman kovakourainen muulien kanssa ja hänen mottonsa on "ask, tell, demand" ja joka kohdassa paine lisääntyy. Toinen yhdysvaltalainen muulinkouluttaja on TS Mules, joka on Ty ja Skye Evansin yritys. He kiertävät ympäri Yhdysvaltoja ja pitävät joka viikonloppu muuliklinikan jossakin. Ty Evans kuvaa paljon videoita ja julkaisee niitä Facebookissa. Pidän itse henkilökohtaisesti hänestä enemmän kuin Stevestä.

Meredith Hodges on kolmas mainitsemisen arvoinen yhdysvaltalainen kouluttaja. Hänen kotisivuillaan Lucky Three Ranch löytyy paljon tekstiä, tietoa ja videoita. Videoita on myös YouTubessa. Ne ovat juuri sopivan pituisia pieniä infopätkiä. Pidempiä videoita löytyy hänen DVD-kokoelmastaan. Hänen kotisivuiltaan on mahdollista tilata fyysisiä DVD-levyjä ja kirjoja, mutta videoita löytyy myös "on demand"-kirjastosta, joka säästää tilaamisen vaivan. Kirjoja taas löytyy mm Adlibris-verkkokirjakaupasta. Minulla on häneltä Training mules and donkeys. Pidän siitä, että Meredith suhtautuu muuleihin tavallaan aasien kautta, kun muut kouluttajat käsittelevät niitä sen perusteella, että niissä on puolet hevosta.

Muuleihin pääsee tutustumaan helpoiten kahdella muulitallilla. Toinen sijaitsee Saksassa ja on nimetään Albmuli. Toinen on jo linkittämäni Hepscheid longears Trails. Kumpikin tarjoaa lyhyitä ja pitkiä maastovaelluksia ja kummankin omistajalla on paljon muulikokemusta. Itse olen ratsastanut kummassakin. Saksassa 8 päivän pitkän vaelluksen ja Belgiassa neljän tunnin maastoreissun. Kumpikin tallinpitäjä puhuu hyvää englantia.

Nyt viimeistään kannattaa tiedostaa se, että muuli ei ole ihan sama kuin hevonen. Jos kuvittelee, että muuli on vain pitkäkorvainen hevonen, niin osta hevonen ja laita sille liian iso korvahuppu. Muulissa on puolet aasia ja sen takia kannattaa tutustua myös aasien mielenliikkeisiin.

Aaseista parasta tietoa tarjoilee Donkey Sanctuary. Heidän kotisivuillaan on paljon aasitietoa ja he ovat myös julkaisseet kirjoja. Aasien käyttäytymisestä kannattaa lukea mm tämä artikkeli. Ben Hart on englantilainen hevosten- ja aasienkouluttaja, jota Donkey Sanctuarykin paljon käyttää. Hän julkaisee Facebookissa usein ajatuksiaan hevoseläimistä, kannattaa ottaa seurantaan.

Ja tietenkin tietoa on myös Suomen Aasiyhdistyksen sivuilla. Suurin osa artikkeleista on käännöksiä englannista ja ne ovat (valitettavasti) minun näppäimistöltäni peräisin. Samalla suosittelen viimeistään nyt liittymään Suomen Aasiyhdistykseen, koska vaikka nimessä on vain aasit, olemme myös muulien puolestapuhuja. Yhdistystä perustaessamme nimiehdotuksena oli myös Suomen aasi- ja muuliyhdistys, mutta koska muulien määrä oli ja on edelleen todella vähäinen, päätimme nimetä yhdistyksen yksinkertaisuuden vuoksi aasiyhdistykseksi. Hankittuani oman muulin, olemme julkaisseet jokaisessa Pitkäkorvat-jäsenlehdessämme myös muulisisältöä.

Ei kommentteja

Lähetä kommentti