lauantai 19. tammikuuta 2019

Nyt meni hermot, bootsipelleily loppuu ja Muuli saa pian rautakenkää alle.

Muulilla on Flex Hoof Bootsit ja Boa bootsit. Ja ihan pian on rautakengät.
Kuten blogin lukijat tietävätkin jo, on Muuli ollut kengätön koko elämänsä. Kengättömyyden syy on itselleni ihan selvä, säästän siinä pitkän pennin kun voin vuolla kaviot itse. Kengitys meidän alueellamme maksaa keskimäärin 120 euroa kerralta, eli kengitysmenoiksi voi laskea 60 euroa kuussa. Ei minulla ole tuollaisia rahoja!

Bootsitkaan eivät ole mitään halpoja. Viime vuonna ostin yhteensä 9 bootsia. Viisi näistä on Vainikan aitan kehittelemiä Flex Hoof Bootseja koossa 100 (joita ei enää valmistata) ja neljä on käytettynä ostettuja Boa bootseja, kaksi koossa 0 ja toiset kaksi koossa 00.

Jotenkin kuvittelin, että bootsit olisivat tosi kestävää tekoa. Ainakin Flex Hoof Bootsien mainostetaan kestävän vähintään saman ajan, kuin kengätkin. Eivät kestä, vaikka meillä käyttö on ollut puskahöntsäilyyn verrattavissa eikä mitään "kunnon treeniä" ole edes harrastettu!

Katsoin tallivihosta, että Flexit ovat olleet Muulilla käytössä tähän mennessä 35 kertaa. Näistä kymmenellä kerralla Muulilla on ollut monot vain etukavioissa, eli jokainen bootsi on ollut käytössä 30 kertaa. Bootsit ovat kärjeltä mielestäni aika kuluneet ja tänä aikana on kahdesta bootsista irronnut pohja. Ne valmistaja on toki liimannut takaisin kiinni, kun lähetin monon heille.



Kolme nastaa on irronnut, mutta se on ilmeisesti ihan normaalia kun nyt idioottina menin irrottamaan ne kesällä ja ne laitettiin takaisin joulukuussa. Eiväthän ne samoihin kierteisiin mene.

Olen rikkonut neljä kappaletta ensimmäisiä versioita kumiremmeistä ja neljä kappaletta näitä uusia kumiremmejä. Jos jätän remmit löysälle, mono irtoaa, jos laitan napakasti, alkaa remmi haljeta sivusta. Siitä kohdasta, jossa se kohtaa monossa olevan muovilenkin.

Lisäksi kaksi bootsia on rispaantunut, toinen reunasta 7 käyttökerran jälkeen ja toinen kumiremmin kohdalta.

30 käyttökertaa voisi normaalihevosella vastata 1,5 kuukauden ratsastuskertoja.

Olen aina kuivannut bootsit lämpimässä kuivatushuoneessa ja käsitellyt niitä kauniisti. Maastomme sisältävät enimmäkseen hiekkatietä. Silti monot ovat menneet normaalissa käytössä rikki!

No entäs Boat? Kuvittelin, että niistä saisin Flexeille korvaajan mutta mitä vielä. Koko 00 on Muulille niin pieni, että saan sen vain väkivaltaa käyttämällä takakavioon. Koko 0 menee ihan hyvin etukavioon. Kentällä Boat toimivat hyvin. Maastossa yksi irtosi, kahdesti. KAHDESTI! Kiristin bootsin edestä niin tiukalle kuin sain ja silti se irtosi.

Flexejä taas tuunasin itse ostamalla Varustelekasta nahkaremmit uusiksi takaremmeiksi. Kumiremmit ovat sen verran repeilleet, että ne saattavat milloin tahansa venyä poikki. Näiden takaremmien kanssa Flexit pysyivät jaloissa ainakin yhden reippaan maaston ajan. Saman maaston aikana tapahtui Boan irtaantuminen.

1,95e/kpl. Ostin 9 kappaletta ja ajatuksissa on korvata myös pääliremmi tällaisella.

Tämä muuten pysyy ja hyvin.


Noniin, takaisin aiheeseen.

Hermo siis meni bootsien pukemiseen ja pysymättömyyteen. Talvella Flexit ovat olleet kotipihassa enää pyhällä voimalla kiinni, etutarrat menevät täyteen lunta ja pysyvät kiinni vain pienen kumilenkin ansiosta. Eräällä maastolla Muulilta irtosivat molemmat takamonot kovemmassa laukassa! Koska tarrat ovat jäässä ja lumessa, en edes olisi pystynyt pukemaan monoja Muulille takaisin niin, että ne olisivat pysyneet mukana.

Tiedän, että kengättömyys on hevoselle luonnollisin vaihtoehto ja rautakenkä estää kavion normaalia toimintaa tosi radikaalisti. Silti hevosia on lyöty kenkään aika monta vuotta ja aika moni kengitetty hevonen porskuttaa menemään ilman nestekertymiä kavioissa. Jos haluat lukea, miksi kengättömyys on hevosen terveyselle hyväksi, on Hellän Kanelisilmän blogissa hyvä tietoisku aiheesta.

Voisin itsekin kertoa, että syyt tähän astiseen kengättömyyteen ovat samat, kuin linkin takana, mutta se olisi tekopyhää lukijoiden kusetusta. Minun pääsyyni on ollut sniiduilu.

Mutta nyt tilanne muuttuu. Kysyin tallillamme käyvältä kengittäjältä, että voisiko hän mitenkään laittaa Muulille hokkikenkiä tilsakumeilla (Toivottavasti Riikalla on pinkkejä tilsakumeja). Kerroin, että mä en enää jaksa tätä bootsiperseilyä. Jos ne eivät putoa, niin ainakin koko maaston ajan on se pelko perseessä. Riikka ymmärsi täysin ja sanoi, että kyllähän se niin on, että jos kunnolla aikoo harrastaa, niin hokkikenkää alle vaan.

1,5 viikon päästä Muuli siis kengitetään edestä, takaa varustan sen edelleen bootseilla jos suuntaamme maastoon. Kentällä se pärjäilee mainiosti pelkillä etukengillä. Ainakin just nyt meillä on kentällä mahtava määrä lunta!

Jos luonnonvoimat ovat puolellamme, pysyvät nämä kengät Muulin jaloissa helmi- ja maaliskuun ajan kunnes ne voidaan ottaa pois tai ne irtoavat itsestään siististi kaviota repimättä. Kun maa on sula, ei bootseja toivottavasti tarvitse. Jos tämä kenkähomma menee odotusten mukaisesti, saa Muuli kengät jatkossa aina talven ajaksi. Etelän talven pahimman ajan selviää yksillä kengillä, jos alussa ja lopussa harrastan bootseilua. Bootsit eivät siis suinkaan ole myynnissä. En vihaa niitä ihan vielä ihan niin paljon.

Jos kengät eivät esim katoa metsään, menevät samat monot varmasti hokkeja vaihtamalla myös ensi talvena! Pelkkää säästöä!

Ja ehkä innostun opettelemaan myös kengityksen saloja. Eihän se voi olla ydinfysiikkaa, eihän? (vitsi, vitsi, jätetään kengitys ammattilaisille).

Kuva on otettu erään maaston jälkeen. Mielenkiintoista, että nimenomaan takajalkojen bootsit ovat ihan lumiset ja etuset taas eivät.

Mitäs muuta...

Blogiin en ole saanut miltään ratsastuskerralta niin paljoa materiaalia, että pystyisin synnyttämään kokonaisen postauksen. Olen kuitenkin tänä vuonna skarpannut ja ratsastanut aika paljon ja usein. Lyhyin ratsastus oli 15 minuuttia kentällä, mutta Muuli oli niin kiva, että lopetin siihen. Oikeasti minulla oli tosi tiukka aikataulu ja piti lähteä tallilta. Olen maastoillut aina viikonloppuisin ja viikko sitten oltiin Rautalammilla länkikurssilta. Sieltä on syntymässä megapitkä postaus videoineen! Kurssi oli tosi mielenkiintoinen ja vaikka en näillä puukässätaidoilla tulekaan koskaan länkiä itse tekemään, tiedän nyt ainakin, miten niitä sovitetaan ja kuinka tärkeät sopivat länget ovat.

Tiedoksi muuten se, että ne isoisän aikuiset suokkilänget sopivat enää harvoille hevosille. Hevosten malli ja muoto on nimittäin vuosien saatossa muuttunut eikä vanhoista längistä ole kuin koristeeksi. Toki jossain sunnuntaiajelussa ne saattavat mennä.

Tämä kuva on otettu 19.1., kun olimme 7 km maastolla ja Boa bootsi irtosi kahdesti. Varustelekan nahkaremmeillä tuunatut Flexit sensijaan pysyivät jaloissa.

18 kommenttia

  1. Ymmärrän täysin! Mä tossuilin edesmenneen konini kanssa neljä vuotta. En laske edes miten paljon meni siihen rahaa, että löytyi edes sopiva bootsimalli (paljon!) ja siihen kun niiden osat hajosivat ja piti tilailla uusia. Sopivat löytyi sitten Cavallon Trek-tossuista (silloin 160-180€ pari, suht halpaa...). Meillä myös takatossut ottivat usein hatkat takavasempaan kesken maastolaukan vaikka muuten pysyivät yleensä hyvin matkassa. Jo ensimmäisen kengityksen jälkeen vannoin, että nyt pysytään rautamonoissa ja tossut ovat ainoastaan vararenkaina, jos sattuu kenkä katoamaan kaviosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts!! Voin kuvitella millaisen loven bootsihankinnat ovat tehneet pankkitilille! Mietiskelin tässä, että pitäisi olla joku bootsien testauspalvelu, josta saa pariksi viikoksi vaikkapa kahdeksan erilaista bootsia. Voisi maastoon varustaa hevosen joka kavion erilaisella bootsilla ja käydä hanattamassa. Kotona sitten näkee, minkä merkin ja mallin bootsi on vielä mukana menossa :D

      Poista
  2. Oon lukenut sun blogia säännöllisesti viime talvesta ja ajatellut, että tosi pitkämielisesti oot jaksanutkin noita bootseja kokeilla ja antaa niille monta kertaa uuden mahdollisuuden. �� Multa olis varmaan loppunu into jo ekaan kertaan. Tiedän itsekin kaikki kengättömyyden hyvät puolet ja se on kiinnostanut joskus vaihtoehtona paljonkin. Se, että asun Suomessa, painaa kuitenkin lopulta omassa vaakakupissa enemmän: olen kiitollinen kenkien, tilsakumien ja hokkien puolestapuhuja. ��

    Kun vuosi sitten laitoin 21-vuotiaaksi kääntyneen ponini pois, mietin myös sitä rautakenkien todellista haittaa. Kyseinen poni oli ollut ikänsä kengässä, kovassa treenissä eikä sen kavioissa ollut mitään ongelmia. Jos se kengittäminen olisi niin kauhean paha asia, luulisi, että ne parin vuosikymmenen aikana olis jotain harmia saaneet aikaan. Niillä kavioilla olis kuitenkin helposti menty vaikka seuraavat 21 vuotta.

    Hauskoja lenkkejä Muulin kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin tässä juuri, että aika helpolla mä olen päässyt, kun bootsit on kuitenkin pitänyt pukea vain 36 kertaa Muulille tähän mennessä. Olisin varmaan jo aiemmin laittanut sen kenkään, jos bootseja olisi pitänyt käyttää ihan joka kerta. Olen kuitenkin pystynyt kentällä ratsastamaan ilman bootseja ja syksystä aina joulukuuhun myös maastossa ilman monoja.

      Tällä hetkellä pelottaa se, että miten Muulin kaviot kestävät paljasjaloin sen jälkeen, kun kengät otetaan keväällä pois.. Sen näkee sitten.

      Poista
  3. Ei se kengitys oikeasti ole mitään ydinfysiikkaa. :) Opetteluahan se kyllä vaatii, mutta on vaivan arvoista. Itse oon jo kohta 20 vuotta kengittänyt omat heppani enkä osaisi enää edes kuvitella, että se homma pitäisi teettää jollain toisella! Eikä kyllä olis varaakaan, kun hevosia on 6 kpl :).

    Minullakin oli yksi lyhyt bootsikokeilu tuossa muutama vuosi sitten, mutta päättyi aika samoissa tunnelmissa kuin sinullakin. Viimeinen niitti oli, kun yksi matkaratsastuskisa meni pilalle kahden bootsin lennettyä jorpakkoon. Sen jälkeen ollaan pidetty taas rautakenkiä. Olenhan minäkin lukenut noista kenkien huonoista puolista, mutta toisaalta itsellä on ollut hevosia, jotka ovat pitäneet rautakenkiä 2-vuotiaasta yli 2-kymppiseksi ilman että niiden jaloissa tai kavioissa on ilmennyt mitään kenkien aiheuttamaa haittaa. Joten uskaltanen jatkaa kenkien käyttöä, kunnes keksitään sellaiset bootsit jotka oikeasti toimii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, kun jo tämä vuoleminen on ammattilaisten mielestä sellaista ydinfysiikkaa, että minun ei kannattaisi koskea aasien kaviohin pitkällä tikullakaan :D Ehkä kengittäjäpiireissä ollaan suvaitsevaisempia aloittelijaa kohtaan. Olen itseasiassa tässä suunnitellut hevosalan perustutkintoa monimuotona opintovapaalla.. Jos siihen lähden, niin kengitysopinnot otan ainakin. En kengittäjäksi voisi ryhtyä surkean selkäni takia, mutta ainakin tämän oman saisin toivottavasti tulevaisuudessa kenkään :)

      Minullakin on haaveissa matkaratsastuskisat, mutta näiden bootsikokeilujen jälkeen oikeasti mietin, että miten kukaan pystyy bootseilla vetämään noita oikeasti pitkiä matkoja, siis vähintään 30 km matkoja.. Jos eivät lennä korpeen, niin kyllä muuten varmasti hiertävät. Ainiin, vikaa on varmasti taas täällä käyttäjäpäässä :)

      Poista
    2. Kyllä matkakisoissa on näkynyt porukkaa, jotka menevät pitkiäkin kisoja bootseilla. Kai heillä sitten on joku taika hallussaan, jota minä en ole käsittänyt. :)

      Itse oon enemmän ravipuolen ihminen, ja ravikengittäjät suhtautuivat kyllä aina ihan kannustavasti siihen että omistajat osaa itsekin kengittää. Helpottaahan se kengittäjien työtäkin jos omistajat osaavat laittaa edes irtokengän takasin! Itsellänikin oli aluksi tavoitteena vain se irtokengän laitto, mutta yllätin itseni opettelemalla kengityksen ihan alusta loppuun. Olen noin muuten varmasti maailman epäkätevin ihminen käsistäni, joten jos minä pystyin sen oppimaan niin uskon että kuka tahansa pystyy. :D

      Poista
    3. Yhdellä vaellustallilla olen nähnyt että laittavat villasukat bootsien alle. Ilmeisesti suojaa ainakin noilta hiertymiltä ja pitääkö bootsia paremmin paikallaankin...? En tiedä, mutta niin ne tekee,

      Poista
    4. Villasukalla saa hieman väljän bootsin istumaan paremmin, mutta mun bootsit on niin naftit, ette saa edes säärystintä sinne väliin, liekö siinä syy siihen, etteivät Boat pysy jaloissa.. Boa-bootseja pitäisi maahantuojan mukaan käyttää aina säärystimen kanssa, mutta saan nuo hädintuskin Muulin jalkaan ilman säärystintä. Sama olisi villasukan kanssa.

      Varmasti bootsit sopivat toisille hevosille paremmin kuin toisille. Varmasti jokaiselle hevoselle löytyy hyvä bootsimalli jos kaviota vielä vuolee bootsiin sopivaksi ja jos hevonen ei koskaan harrasta kevätjuhlaliikkeitä. Meillä bootsit pysyvät hyvin jos mennään käyntiä, ravia ja ihan tosi rauhallista laukkaa, mutta heti jos kiihdytetään laukassa, niin monoa lentää.. Enkä voi luvata, etteikö Muuli myös ilman käskyä kiihdyttäisi koskaan laukassa :D

      Poista
  4. Jos kengät pysyy jalassa, niin yksi kenkäsetti menee helposti koko talven tai siis lumisen ajan. Ennen lumentuloa ne tietysti kuluu. Hokkeja vaihtamalla samat kengät menee seuraavanakin talvena, mut vaikka kengät ei säilyisikään niin ei kenkien uusiminen ole mikään kustannus bootseihin verrattuna. 😂😂 3,5e/kenkä.

    Meillä on myös synkkä bootsihistoria. Kengättömyyden edut ovat kiistattomat, mutta käyttöhevosen tapauksessa se on käytännössä usein haastavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo totta, bootsien jälkeen kengät eivät tosiaan maksa mitään :D Muulille kenkää joutuu varmaan vähän muotoilemaan, että sen saa sopimaan, joten niitä ei kannata hukata tai kengittäjällä on taas muotoilutyö edessä. Kavio kun on alta kapea ja pitkulainen, niin ihan suoraan siihen ei mikään ponikenkä mene.

      Poista
    2. Juu ei tehdaskengät mene millekään hevoselle muotoilematta. Siitä tulee se seppä-osuus kengityssepässä. 😃

      Poista
  5. Minulla on aika samanlaiset kokemukset kengättömyydestä ja bootseista. Olen tosin kokeillut vain kaksia bootseja, mutta vaikka toiset ovat myyjän paikan päällä sovittamat, eivät nekään pysy jalassa. Lisäksi Ruusa-poni meni ennen kengitystä nurin liukastuttuaan nastabootseilla.

    En tajua, miten kukaan jaksaa noiden kanssa pelata. Mielestäni ei ole turvallistakaan, kun huonossa tapauksessa bootsi voi irrota niin, että hevonen kompastuu siihen tai sitten liukastuu paljaalla kaviolla.

    Ruusalla on vielä sen verran herkät kavionpohjatkin, että se kestää paljain jaloin tasan nurmella ja pehmeällä hangella. Eli bootseja pitäisi pitää jopa tarhassa. Ihan älytön ajatus minusta. Enkä todellakaan ala katsella kaviokuumeoireista kärsivää ponia kuukausia tai vuosia, että "se tottuu kyllä", kuten kengättömyysihmisiltä usein kuulee.

    Kyllähän rautakenkä kavion toimintaa jonkin verran haittaa, mutta en usko sen olevan niin paha juttu kuin kengättömyysihmiset sanovat. Muutenhan kaikki kengitetyt hevoset kärsisivät jalkavaivoista, mikä ei toki pidä paikkaansa. Tietääkseni ei ole olemassa mitään kattavaa tutkimusta siitä, onko kengitetyillä hevosilla enemmän esim. jalkavaivoja kuin kengättömillä. Ainakin Ruusalla on ollut vähemmän jalkavaivoja kengitettynä kuin ilman kenkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikä, terveys ja rahat tähän saa menemään jos lähtee kokeilemaan kaikkia bootseja ja antaa kaikille kunnollisen pitkän testiajan, ei ainakaan minun mielestäni maksa vaivaa. Muulille parhaat ovt varmasti juuri Boat ja Flexit ja kun kumpikaan ei toimi, niin turha tässä on lähteä uusia merkkejä testaamaan.

      Muuli pärjää tarhassa koppurakelilläkin hyvin ilman kenkiä, mutta jos sinnekin olisi pitänyt bootsia vääntää jalkaan, olisi se kengitetty jo aikoja sitten.

      Ja eilen kävi maastossa juuri noin, että Muuli tuntui pelästyvän/kompastuvan kun toinen etubootsi irtosi, se teki hillityn kevätjuhlaliikkeen ja lähti laukalla tietä pitkin. Tunsin heti, kuinka etujalka luisti alta pois (se bootsiton), mutta en uskaltanut heti himmata, ettei käy mitään. Muulit ovat tosi tarkkoja askeleistaan ja harvoin vetävät lippoja, mutta mistäs näistä eläimistä tietää.

      Minäkin muuten odottelen innolla tutkimuksia kengitetyn ja kengättömän hevosen terveydestä ja jalkaterveydestä. Luulen, että joku hevonen tosiaan oireilee kengitettynä ja toinen taas paljasjaloin, joten tutkimuksessa pitäisi olla runsaasti ikänsä kengässä/kengättömänä olleita hevosia, jotka ovat kuitenkin olleet aktiivisessa käytössä.

      Poista
    2. Joo, luulen että on jonkin verran yksilöllistä, kumpi on parempi. Mutta pidän täysin vääränä sitä usein kuultua väitettä, että hevonen kuin hevonen voi paremmin kengättä, tai edes pärjää niin. Sellaisesta tutkimuksesta olen joskus lukenut, että villihevosillakin on löytynyt mekaanista kaviokuumetta eli edes ne eivät välttämättä voi kovin hyvin kengättä.

      Poista
  6. Meillä mun vuokrahevosella on edessä hokilliset kengät ja takana käytetään buutseja, jotka on onneksi (ainakin vielä) toimineet moitteettomasti. Kentällä tosin mennään yleensä ilman buutseja. Toivottavasti kengät olis hyvä ratkasu teidän kohdalla.

    VastaaPoista
  7. Useita eri bootseja käyttäneenä olen todennut, että ainoat oikeat on Scoot bootsit. Muuta en enää käytä. Tosin Simolle lyötiin hokkikengät joulukuulla jalkaan sen takia, että en pääse enää kumartumaan sellaiseen syväkyykkyyn, minkä bootsien äheltäminen jalkaan vaatii. Ja voi miten ihanan helppoa ja nopeaa lenkille lähtö nykyään onkaan! Valjaat selkään, kärryt kiinni ja menoks! Aiemmin sai itse ihan hyvät alkulämmöt kun olin aivan hiessä ja poikki jo bootsien jalkaan laittamisen jälkeen.

    Iitulla käytetään edelleen bootseja, mutta itse en sitä nykyään juurikaan liikuta, niin ei joudu kumartelemaan. Sillä pysyy oikein hyvin jalassa ja pitää niin lumella kuin jäätiköllä, kun bootseissa on kunnon iskumutterihokit nastojen sijaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kyllä lensi nuo Scoot Bootitkin jorpakkoon kovemmissa vauhdeissa. :( Mutta noin muuten olivat kyllä suosikkini. Kohtalaisen helpot laittaa jalkaa, ei repsottavia tarrjoa ja helpot pitää puhtaana. Ja plussana hienot värit! Tällå hetkellä oon kuitenkin taas tyytyväinen tavallisten kenkien käyttäjä. Talvella rautakengät ja kesällä käytettiin Duplo-muovikenkiä.

      Poista